Koneen Säätiö myönsi Lapin yliopistoon viisi apurahaa. Rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen myönnettiin nyt yhteensä yli 55 miljoonaa euroa.

Koneen Säätiön hallitus myönsi yleisessä haussa rahoitusta 389 hankkeelle, joista 167 on tiedehankkeita, 167 taidehankkeita ja 55 tiedettä ja taidetta yhdistävää hanketta. Lisäksi rahoitusta sai 19 hanketta Metsän puolella -haussa. Yleiseen hakuun jätettiin ennätykselliset 7 642 hakemusta ja Metsän puolella -hakuun 643 hakemusta.

Lapin yliopistoon myönnetyt apurahat tiivistelmineen:

Kosti Joensuu, filosofian tohtori: Lars Levi Laestadiuksen luontofilosofia ja ekoteologia, 78 800 euroa

Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) työtä ja vaikutusta on tutkittu erityisesti teologian, uskontotieteen, kasvitieteen, saamentutkimuksen ja kulttuuritutkimuksen aloilla. Lähes kokonaan on tieteellisesti selvittämättä Laestadiuksen ajattelun luontofilosofinen ja ekoteologinen ulottuvuus, vaikka hänen ihmiskäsityksensä ja uskontofilosofiansa ydinajatuksina ovat luonto ja elämän luova voima olemassaolon perustana. Syväekologian ja ekoteologian näkökulmista Laestadius on kiinnostava ajattelija, koska hän jäsentää ihmisen olemassaoloa kokonaisvaltaisesti suhteessa luontoon ja olemassaoloon, pitää luontoa itseisarvona ja hahmottaa ihmisen olemuksellisesti alisteiseksi suhteessa orgaaniseen luonnonelämään, katsoo sovituksen koskettavan koko luomakuntaa tekemättä jyrkkää eroa ihmisen ja eläimen välillä, ja näkee ihmisen luontosuhteen vääristyneen luonnollisten passioiden turmeltuessa, jolloin ihminen itsekkäästi korottaa itsensä muun luonnon yläpuolelle. Tutkimukseni keskittyy Laestadiuksen tieteellisiksi tarkoitettuihin teksteihin tuomalla esiin Laestadiuksen ajattelun luontofilosofiset ja ekoteologiset lähtökohdat ja näkemykset. Laestadiuksen ekoteologian tutkimustyö on tärkeää, koska sitä ei ole vielä selvitetty ja koska Laestadiuksen vaikutus on pohjoismaisissa yhteiskunnissa, hengellisissä yhteisöissä ja saamelaisissa yhteisöissä vahva ja pitkäkestoinen. Tutkimuksessani selvitän millaisen syväekologian ja ekoteologian Laestadiuksen teoreettinen ajattelu sisältää ja kuinka se suhteutuu ekoteologian ajankohtaiseen tutkimuskenttään. Laestadiuksen luontofilosofian tutkimus avaa myös näkymän Laestadiuksen ekoteologian ja saamelaisten syväekologisten katsomusten yhteyksiin ja eroihin.

Johan-Eerik Kukko, yhteiskuntatieteiden tohtori: Tutkimus suoran toiminnan aktivismista luonnon, ympäristön ja ilmaston puolesta, 125 200 euroa

Post doc -tutkimuksessa käsittelen poliittista suoraa toimintaa kiinnittäen huomion ryhmiin, jotka turvautuvat laittomiin keinoihin luonnon, ympäristön ja ilmaston puolesta. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ikkunoiden rikkomiset, autojen renkaiden tyhjentäminen, sekä moottoritien liikenteen pysäyttäminen. Tutkimuksessa syvennyn erityisesti kansalaistottelemattomuuden, ekotaasien sekä ekoterrorismin eroavaisuuksiin sekä näiden rajapintoihin. Tutkimus selvittää millaisia liikkeitä Suomessa ja Euroopassa on, mitä poliittisia motiiveja eri ryhmillä on, sekä mitä keinoja ryhmät käyttävät tavoitteidensa saavuttamiseksi. Kotimainen ekotaaseihin ja ekoterrorismiin keskittynyt suoran toiminnan tutkiminen on ollut vähäistä. Post doc -tutkimus tuottaa uutta tietoa liikkeistä, jotka voidaan nähdä turvallisuusuhkina demokraattisille yhteiskunnille, mutta samalla osallistuu keskusteluun demokraattisen kansalaisosallistumisen rajoista. Poliittisten motiivien mukaan pyrin luokittelemaan suoraa toimintaa harjoittavia liikkeitä vasemmisto-oikeisto-akselille, mutta samalla pohtimaan luokitteluja ja niiden mielekkyyttä sekä toimijoiden itsensä, mutta myös median ja viranomaisten näkökulmista. Olen myös kiinnostunut, näkyykö ilmastoaktivismissa hybridisoituminen, jossa ryhmät ottavat vaikutteita toimintaansa ideologisen kentän eri suunnilta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa lähestyn tutkittavaa ilmiötä analysoimalla laajaa media-aineistoa, joka koostuu erityisesti aktivistiryhmiä käsittelevistä uutisista, aktivistien haastatteluista, liikkeiden tuottamasta omasta materiaalista, mutta myös viranomaisten raporteista ja turvallisuusselvityksistä. Keskityn käsittelemään Eläinten vapautusrintaman (EVR), Elokapinan, Tyre Extinguishers -ryhmän, Shut the System -aktivistien, mutta myös uusien ekofasististen liikkeiden toimintaa. Erityisesti Pine Tree Party -liikkeen tapaiset kansainväliset ekofasistiset liikkeet ovat demokratian kannalta huolestuttava ilmiö.

Ni Lin, väitöskirjatutkija, elokuvantekijä, taiteilija: Rehydrate, Re-Radio, and Re-Decolonize: Filming and Bridging Beneath and Beyond the Surface of Water Between Arctic and Pacific, 133 600 euroa

From the China–U.S. chip war encircling Taiwan to on-going global militarization, the securitization narrative is closely tied to emergency policies, sustainability transition, ongoing colonial-environmental legacies, and plays a critical role in shaping autonomy. The current eco-psycho-social urgency raises questions of the public spheres, on what Joanna Zylinska describes as “water literacy” in re-thinking water as a medium and a milieu of expanded entanglement (Zylinska, 2021). How do spirits of water carry securitization decisions across environments, states, and time? How does water absorb the extended materiality of technology and the immateriality of political climates? And how do our social, public, and ecological spheres interact with this watery information? The project will explore—through participatory filmmaking embedded in radio-based public education programs—the entangled layers of non-local phenomena such as artificially introduced salmon in the Arctic, severed subsea cable connections, and underwater technological ruins. Through these immersions, the project seeks to rehydrate, re-radio, and re-decolonize techno-national narratives in meeting a shifting paradigm toward sustainable transition. The three year doctoral research project, highlighting research-art collaboration with the LungA Radio School, the Arctic Sustainable Arts And Design Network in University of Arctic, includes the production of the feature length film The Chipped Sphere, Voided Space, Seeing Through Cleaned Water Is Connection, and the hydrofeminist situated, radio-based pilot program Maid Out Of Ice. The productions target shifts in securitization narratives in relation to the sustainability crisis, and serve as laboratories for experimentation and bases for article-based doctoral dissertation. The dissemination plan involves the publication of research articles, public education programs, screening events, and presentation of research findings at international conferences.

Florian Stammler, tutkimusprofessori, ja työryhmä: Cultures of Everyday Preparedness in Sensitive Arctic Borderlands, 330 800 euroa

This project investigates how culturally diverse borderland communities in Eastern Lapland and Eastern Finnmark prepare for and respond to crises. On this basis, CULPRE shall develop a comprehensive theory in social anthropology and cultural studies of cultures of preparedness, explaining how different groups in society mobilise their traditional knowledge for preparing for crises – especially when living close to a high-tension border with a country at war. Local, Indigenous, and immigrant populations have long practiced distinct cultures of everyday preparedness, as evident from concepts in their languages such as kotivara (Finnish, Kven), huoltovarmuus, pärjätä (Finnish), omavalmhius (Kven), egenbredskap (Norwegian), birget and gearggusvuohta (North Sámi), Maddчauarr, Täällvaʹrrjõõttmõš (Kolttasaame), neprikosnovennyi zapas, (Russian), Khara Kunng·e kharaas (Sakha). These have been missing so far from studies and discourses on preparedness and everyday security. Such traditions — rooted in multi-species coexistence in challenging natural, cultural, social and political environments — have long equipped communities in the North with the skills to navigate crises autonomously. CULPRE co-creates evidence on cultures of preparedness with traditionally marginalised groups in Arctic borderlands – Kven, Koltta Sámi, and residents originating from the former Soviet Union (FSU), compared with their Finnish and Norwegian neighbours. Analyzing how preparedness is enacted in daily life across multi-ethnic contexts along the sensitive Arctic borderlands, CULPRE aims to harness the lived experience of crisis preparedness and people’s culturally diverse connected skillsets for enhancing community-based resilience and societal everyday security. Preparedness for crises has become increasingly important in public discourse in the last decade. Our scholarly and applied research results shall contribute to societal cohesion along NATO’s Arctic border with Russia.

Samuli Susihukka, taiteen maisteri: Kasvatus subjektin raunioilla – Luovuttava subjekti ja kuvataideopettajakoulutuksen kestävyysmurros, 120 400 euroa

Nykyinen kasvatusjärjestelmä perustuu pitkälti modernin hallitsevan subjektin malliin, joka on kytköksissä ekologisen kriisin kulttuurisiin ja materiaalisiin juurisyihin. Tutkimuksessani tarkastelen, voidaanko kuvataidekasvatuksessa kehittää toisenlaisia tapoja kasvaa ja toimia ajassa, jossa elämme ekologisen kestävyyskriisin keskellä. Toteutan työpajoja Lapin yliopiston kuvataiteen opettajaksi opiskelevien kanssa arktisessa ympäristössä, jossa ekologinen haavoittuvuus näkyy erityisen voimakkaasti. Tutkimukseni aineisto koostuu opiskelijoiden teoksista, dialogista sekä tutkijan kenttäpäiväkirjasta, ja prosessia dokumentoidaan valokuvin, äänitallentein ja luonnonmateriaalein. Tutkimus toteutetaan taideperustaisena toimintatutkimuksena, jossa taiteellinen ja tutkimuksellinen työ tapahtuvat rinnakkain ja vuorovaikutuksessa. Tutkin taiteen keinoin ekologisesti herkempiä ja yhteisöllisempiä tapoja kokea, ajatella ja toimia. Väitöstutkimuksen ytimessä on ajatus luovuttavasta subjektista, joka avautuu toiseudelle ja luopuu hallinnan tarpeesta. Tulokset rakentavat jälkifossiilisen taidekasvatuksen viitekehystä ja avaavat kasvatukselle toisenlaisia väyliä toimia ekologisen murroksen kulttuurisena muutosvoimana. Tavoitteena on rakentaa taidepedagogista käytäntöä, joka yhdistää taiteen, kasvatuksen ja kestävyyskysymykset tavalla, joka ei tähtää yksilön selviytymiseen toisten kustannuksella, vaan yhteiseen olemassaoloon epävarmuuden keskellä.

Koneen Säätiön tiedote: Syksyn 2025 rahoitusmyönnöt – Koneen Säätiö