Taidehistorian lehtori, dosentti Sisko Ylimartimo oli ensimmäinen Lapin yliopistosta valmistunut taiteen tohtori, opiskelijoidensa arvostama opettaja sekä aktiivinen tutkija, kirjoittaja, kuvittaja ja esitelmöijä.

Arvostettu ja pidetty taiteiden tiedekunnan lehtori Sisko Ylimartimo (o.s. Ikonen) menehtyi 8.4.2025 Rovaniemellä. Hän oli syntynyt 14.6.1945 Pudasjärvellä.

Suoritettuaan 1965 ylioppilastutkinnon Pudasjärven lukiossa Sisko jatkoi opintojaan Oulun yliopistossa valmistuen filosofian maisteriksi 1974 pääaineenaan kirjallisuus ja sivuaineinaan äidinkieli, yleinen historia sekä kasvatus- ja opetusoppi, minkä jälkeen hän suoritti vuoden kestäneen opetusharjoittelun yläasteen ja lukion äidinkielen lehtorin virkaa varten. Vuonna 1981 hän hankki kelpoisuuden kansalaisopiston opettajan ja rehtorin tehtävään. Sisko toimi äidinkielen lehtorina muun muassa Tervolan ja Sipoon yläasteella sekä Rovaniemen kauppaoppilaitoksessa.

Sisko tapasi tulevan puolisonsa Jukka Ylimartimon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Heidät vihittiin vuonna 1973. Pojat Jussi, Mikko, Ilkka, Jaakko ja Antti syntyivät vuosien 1974–1985 aikana.

Vuosina 1982–1996 Sisko Ylimartimo toimi taidehistorian ja äidinkielen tuntiopettajana ja lehtorina Rovaniemen taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksessa. Avoimen yliopiston taidehistorian opinnot tukivat opetustehtävää mutta veivät pidemmälle ja syvemmälle; Sisko teki taidehistorian lisensiaatintyön ja suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon 1996 Jyväskylän yliopistossa.

Rovaniemen taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksesta tuli osa Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaa. Aluksi Sisko toimi äidinkielen lehtorina yliopiston kielikeskuksessa. Yliopistotyö oli tullut tutuksi jo opiskeluaikana hänen toimiessa assistenttina Oulun yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksilla, jolloin hän mm. haastatteli tunnettuja pohjoissuomalaisia kirjailijoita.

Kiinnostus taidehistoriaan ja erityisesti kuvitustaiteeseen saivat Siskon jatkamaan tutkimuksen parissa. Hänen väitöksensä 1998 Auringosta itään, kuusta länteen. Kay Nielsenin kuvitustaide ja mahdollisen maailman kuvaamisen keinot liittyy graafisen suunnittelun historiaan, ja hän olikin Lapin yliopiston ensimmäinen taiteen tohtori.

Vajaan viiden vuoden kuluttua hän väitteli kirjallisuudesta aiheenaan Lumikuningattaren valtakunta. H. C. Andersenin satu sisäisen kasvun kuvauksena ja suoritti 2003 filosofian tohtorin tutkinnon Oulun yliopistossa. Samana vuonna hänet valittiin Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan lastenkirjallisuuden dosentiksi.

Vuodesta 1997 alkaen aina eläköitymiseensä 1. tammikuuta 2012 Sisko Ylimartimo toimi taidehistorian lehtorina hoitaen vuoden vaatetusalan professuurin viransijaisuutta. Opetustyön ohella hän oli esitarkastajana ja vastaväittäjänä sekä ohjasi kuusi taiteiden tiedekunnan väitöstutkimusta vuosina 2009–2024.

Ylimartimo julkaisi 12 kirjallisuuteen, kuvitustaiteeseen, taide- ja kulttuurihistoriaan liittyvää monografiaa ja 53 tieteellistä artikkelia. Lisäksi hän kirjoitti populaareja tekstejä ja arvosteluja, yhteensä miltei 300, eri aikakaus- ja sanomalehtiin, kuten Lapin Kansaan, Pudasjärveläiseen, Onnimanniin ja Taitoon sekä oli mukana 16 julkaisun toimitustyössä.

Tutkimuksen lisäksi opetus oli Siskolle tärkeää ja opiskelijat arvostivat häntä ohjaajana ja opettajana. Lapin yliopiston ylioppilaskunta valitsi hänet Lapin yliopiston vuoden 2007 opettajaksi. Tutkijan ja opettajan tehtävien ohella Sisko toimi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä, kuten taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa, taide- ja kulttuuriopintojen yksikön johtajana, ja jatkoi eläköitymisensä jälkeen Lapin yliopistokustannuksen toimituskunnan jäsenenä vuoteen 2018 asti.

Esitelmöitsijänä Sisko oli pidetty, ja yliopistotyön ulkopuolisia tutkimusta popularisoivia luentoja kertyi reilusti toistasataa. Näistä yli puolet hän piti jäätyään eläkkeelle. Ansioluettelonsa mukaan hänen harrastuksiinsa kuuluivat ”taide ja muu kulttuuri, kirjat ja kirjoittaminen: tekemisestä tutkimukseen”. Tutkiva katse oli mukana myös puolison Jukan kanssa tehdyillä matkoilla, joista palasia on mukana julkaisussa Marian katse: kuvia, kuvitelmia ja kertomuksia vuodelta 2021.

Ylimartimon oma kaunokirjallinen tuotanto sisältää runoja ja pienoisesseitä sekä suomennoksia. Sisko oli visuaalisesti lahjakas, ja hän esitteli omia kuvituksiaan muun muassa H. C. Andersenin satuihin. Vuonna 2024 tanskalainen H. C. Andersen Priskomite myönsi dosentti Sisko Ylimartimolle H. C. Andersen Awardin ansioista tanskalaiskirjailijan tuotannon tutkimuksesta ja tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka on saanut tämän palkinnon.

Energiaa riitti yhteisölliseen työhön taiteen ja kulttuurin puolesta. Sisko kuului Rovaniemen taidemuseon ystävät ry:n perustajajäseniin ja toimi yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja sihteerinä vuodet 2005–2016. Rovaniemen Kalevalaiset Naiset ry:n jäseneksi hän oli liittynyt 1998. Sen hallituksen jäsenenä hän oli useaan otteeseen ja puheenjohtajana vuodet 2014–2018 ja 2023–2025. Lisäksi hän oli kansallisen kattojärjestön Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen jäsen 2007–2013. Kiinnostusta, tahtoa ja tarmoa tutkia ja tukea toisia Siskolla oli runsaasti, taiteilija Lennart Segerstrålen elämänkertaa varten oli kerätty materiaalia ja väitöstutkimuksen ohjaus kantoi tutkimuksen esitarkastukseen vielä keväällä 2025.

Muistamme Siskon asiantuntevana, auttavaisena, aina ystävällisenä ja luotettavana kollegana, opettajana ja ohjaajana.

Tuija Hautala-Hirvioja, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taide- ja kulttuuriopintojen yksikön henkilökunta sekä laaja joukko Siskon muita entisiä työkavereita ja oppilaita.