Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa lehtorina työskentelevän Seppo Kuivakarin uusi näytelmäkäsikirjoitus tarkastelee nykypäivän luontokeskustelua ilveilijä- ja kujeilijahahmon kautta. Näytelmä haastaa pohtimaan ihmiskeskeisen järjestyksen kestävyyttä luonnon monimuotoisuuden ja hallitsemattomuuden edessä.

Audiovisuaalisen mediakulttuurin lehtori Seppo Kuivakarin tänä syksynä julkaistu Trikster-näytelmäkäsikirjoitus pohtii triksterin läsnäoloa ja merkitystä nykypäivän luontokeskustelussa. Triksteri on yleisnimitys ilveilijöille ja kujeilijoille, joita on yleisesti esiintynyt eri kulttuurien kansantaruissa ja kirjallisuudessa. Näille hahmoille on tyypillistä esimerkiksi totuttujen sääntöjen ja käyttäytymisnormien rikkominen ja erilaisten jekkujen tekeminen.

Näytelmän toinen päähenkilö, eräänlainen triksterihahmo, haastaa silmänkääntötempuillaan polarisoitunutta ja kärjistynyttä luontokeskustelua ja onnistuu välttämään sen väkivallattomilla, karnevalisoituneilla tavoilla.

– Näytelmä haastaakin katsojan pohtimaan ihmiskeskeisen järjestyksen kestävyyttä luonnon monimuotoisuuden ja hallitsemattomuuden edessä. Se kysyy, voiko ekologinen vastuu perustua luonnon hallintaan vai onko ekologinen viisaus hallinnasta luopumista, Kuivakari kertoo.

Näytelmä kuuluu minimalistisen teatteri-ilmaisun traditioon, jonka tunnusmerkkejä ovat muun muassa pelkistetty lavastus, kielellinen tiukkuus sekä filosofinen dialogi. Tapahtumapaikkana on aavikoitunut tasanko, jossa kahden toisilleen vieraan päähenkilön satunnaiselta vaikuttava kohtaaminen kärjistyy filosofiseksi kamppailuksi.

Dialogina etenevä teksti asettaa vastakkain kaksi toisistaan poikkeavaa ekologisen ajattelun maailmaa: ihmiskeskeisen, oikos-käsitteeseen perustuvan filosofian sekä moniäänisen ekosofian.

– Antiikin Kreikasta peräisin oleva oikos-käsite edustaa käytännöllistä ja organisoitua, omavaraista hyötyajattelua. Ekosofialla puolestaan tarkoitetaan ekologista filosofiaa, joka yhdistää kokonaisvaltaisen luontokulttuurin perustaksi luonnon kunnioituksen, eettisen ajattelun ja henkiskäytännöllisen ulottuvuuden, Kuivakari taustoittaa.

Aihepiiriltään näytelmä liittyy Kuivakarin aiempaan kirjalliseen tuotantoon, jossa hän on käsitellyt itsensä hallitsemista ja luonnollisina pidettyjen rajojen ylittämistä. Hän on tarkastellut luontokäsityksiemme ja koko kulttuurisen järjestelmämme haavoittuvuutta etenkin vuonna 2016 julkaistun Hyönteisten epilogi -lyhytproosakokoelmansa biopoliittisissa teksteissä. Kuivakarin taiteellinen toiminta rinnastuu usein myös hänen tutkimustoimintaansa, jossa hän käsittelee kehon, mielen ja tekniikan välisiä suhteita.

Trikster-näytelmäkäsikirjoitus on julkaistu syväekologisen kulttuurilehti Elonkehän numerossa 3/2025. Käsikirjoitus on vapaasti aiheesta kiinnostuneiden teatteritoimijoiden käytössä.