Taiteiden tiedekunnan tutkijat, alumnit ja väitöskirjatutkijat mukana metsäsuhteita tarkastelevassa näyttelyssä Kemin taidemuseossa

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tutkijoita, opettajia, väitöskirjatutkijoita ja alumneja osallistuu taiteilijoina Aihkin kanssa -näyttelyyn. Se tarkastelee metsien merkityksiä aikana, jolloin ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen käyttö ovat sekä yhteiskunnallisen että tieteellisen keskustelun keskiössä. Näyttely avautuu Kemin taidemuseossa 30. lokakuuta 2026.

Näyttely liittyy läheisesti Lapin yliopiston tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan. Sen teemat kytkeytyvät yliopiston tutkimuskärkiin Kestävät luontokulttuurit sekä Arktinen muutos ja sopeutuminen. Teoksissa tarkastellaan metsien ekologisia, kulttuurisia ja kokemuksellisia ulottuvuuksia sekä ihmisen suhdetta muuttuvaan ympäristöön.

Näyttelyn kuraattorina toimii kuvataidekasvatuksen professori Maria Huhmarniemi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta.

– Taiteilijat tarkastelevat metsää elävänä yhteisönä, kulttuurisena muistina ja tulevaisuuden mahdollistajana. Näyttely kutsuu pohtimaan, miten toimimme metsien puolesta aikana, jolloin luonnonympäristöihin kohdistuu yhä enemmän käyttö- ja rakentamispaineita, Huhmarniemi taustoittaa.

Näyttelyyn osallistuu useita Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tutkija-taiteilijoita eri uravaiheista.

Mukana ovat emeritusprofessori Timo Jokela, apulaisprofessori Mari Mäkiranta, professori Maria Huhmarniemi sekä väitöskirjatutkijat Esa Pekka Isomursu, Marjo Pernu ja Antti Stöckell. Pernu ja Stöckell kuuluvat myös tiedekunnan opetushenkilöstöön.

Tiedekunnan alumneja edustavat Arttu Nieminen (audiovisuaalinen media), Tanja Koistinen (Sustainable Art and Design) ja Tommi Yläjoki (muotoilu). Lisäksi näyttelyssä ovat mukana taiteilijat Misha Del Val, Satu Kalliokuusi ja Raisa Raekallio.

Taide avaa näkökulmia metsän muutokseen

Näyttelyn teosten teemojen taustalla on muun muassa metsähakkuita, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, metsäteollisuutta, supistuvia hiilinieluja ja loukattuja luonnon oikeuksia. Kemin kaltaisessa metsäteollisuuden historiaan vahvasti kytkeytyvässä kaupungissa aihe on erityisen ajankohtainen ja kipeä.

Lapin yliopiston alumni, mediataiteilija Arttu Nieminen esittää näyttelyssä videoteoksensa Awareness 2.0, jossa arktiset maisemat kietoutuvat ihmismielen ja digitaalisen tietoisuuden rajapintoihin sekä teknologiaan.

– Palaan teoksessani urani keskeisiin maisemiin ja teemoihin ajan hengessä. Pohdin teknologian vaikutusta kulttuurievoluutioon aikana, jolloin tekoäly haastaa käsityksemme tietoisuudesta ja sen rajoista, Nieminen kertoo.

Emeritusprofessori Timo Jokela esittää kaksi installaatiota. Metson jäljillä -installaatio tarkastelee metsän muutoksen vaikutuksia sekä luontoon että pohjoisiin elämäntapoihin.

– Kun metsän käyttö muuttuu, muuttuu myös ihmisten suhde metsään ja metsään kiinnittyvä elämäntapa, ekokulttuuri. Teos pohtii, mitä menetämme, jos metsään liittyvät ekologiset ja kulttuuriset yhteydet heikkenevät, Jokela toteaa.

Taiteellinen tutkimus ja väitöstutkimukset mukana näyttelyssä

Useat näyttelyssä esillä olevat teokset liittyvät pitkäkestoisiin taiteellisiin tutkimuslinjoihin. Näin näyttely tuokin esille myös taiteen merkitystä tiedon tuottamisessa.

Apulaisprofessori Mari Mäkiranta esittää taiteellista tutkimusta valokuvataiteena. Puuihmiset-teossarjassa hän tarkastelee ihmisten ja puiden välistä suhdetta muotokuvien kautta.

– Teokseni kysyvät, voisimmeko suhtautua puihin ja metsään enemmän kohtaamisen ja hoivan kuin hyödyntämisen näkökulmasta. Samalla ne kutsuvat pohtimaan, millaisia suhteita ihmisillä on yksittäisiin puihin ja paikkoihin, Mäkiranta sanoo.

Näyttelyssä on esillä myös kahteen väitöstutkimukseen liittyviä taiteellisia teoksia. Antti Stöckell esittää teoksiaan, jotka ovat osa hänen tutkimustaan taideperustaisesta ympäristökasvatuksesta, ekokulttuurisesta kestävyydestä ja taiteilijasta paikallisena nomadina.

– Taiteellinen työskentelyni on ekokulttuurisiin käytäntöihin perustuvaa kulkemista ja materiaalista työskentelyä. Kehollinen kulkeminen on minulle aktiivinen merkityksiä tuottava taiteellisen prosessin vaihe. Talvitaiteeni kohdalla se voi tarkoittaa jopa tuntikausien hiihtämistä metsässä ennen teoksen tekemistä, Stöckell kertoo.

Esa Pekka Isomursu esittelee näyttelyssä visuaalisia haikuja, jotka ovat osa hänen väitöstutkimustaan pohjoisen luonnon maisemavalokuvan aitoudesta.

– Taide voi tehdä näkyväksi kokemuksellista ja emotionaalista tietoa, jota on vaikea tavoittaa pelkästään sanallisesti. Visuaalisessa haikussa kaksi kuvallista havaintoa kohtaavat ja synnyttävät uuden, osiaan suuremman merkityksen ja tunnekokemuksen, Isomursu kuvailee.

Taide osallistuu ympäristökeskusteluihin

Näyttelyn kuraattorina toimiva professori Maria Huhmarniemi osallistuu näyttelyyn myös taiteilijana ja tutkijana.

Huhmarniemen tutkimustyön keskiössä on ollut taiteen yhteiskunnallinen ja ympäristöpoliittinen vaikuttavuus jo 2000-luvun alusta lähtien. Hänen väitöstutkimuksensa tarkasteli taiteilijoiden osallistumista ympäristökeskusteluihin, ja sittemmin hän on tutkinut pitkäjänteisesti taideaktivismia sekä taiteen mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen muutokseen ja kestävyysmurrokseen.

Taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työssään Huhmarniemi yhdistää ympäristöpoliittisen taiteen tekemisen, tutkimuksen ja kehittämistyön. Hänen tutkimuksensa pohjautuu taideperustaiseen toimintatutkimukseen, jossa tarkastellaan ja kehitetään taiteilijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisiin ja ympäristöpoliittisiin keskusteluihin. Hän sekä toteuttaa ympäristöteemoja käsitteleviä taideprojekteja ja -produktioita että kirjoittaa niiden merkityksestä tutkimuksessaan.

– Taiteellinen työskentely voi tuoda ympäristökeskusteluihin kokemuksellisia, emotionaalisia ja kulttuurisia näkökulmia, joita on vaikea tavoittaa pelkästään tieteellisen tiedon kautta. Aihkin kanssa osoittaa, kuinka taide voi osallistua keskusteluun metsistä, luonnon monimuotoisuudesta ja kestävistä tulevaisuuksista, Huhmarniemi sanoo.

Näyttelyn teokset nostavat esiin metsää muistojen, kokemusten ja monilajisen rinnakkaiselon paikkana sekä kutsuvat pohtimaan ihmisen vastuuta muuttuvassa ympäristössä.

– Yliopistoyhteisöllä ja taiteilijoilla on tärkeä rooli ympäristöpoliittisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Tämä näyttely on meidän puheenvuoromme metsien puolesta, Huhmarniemi sanoo.

Näyttelyn tukijat

Aihkin kanssa -näyttelyn taustalla toimii Art Äkäslompolo ry, jonka perustajajäseniin myös Huhmarniemi kuuluu. Yhdistys toteuttaa taidehankkeita pohjoisen luonnon ja luonnonsuojelun tueksi sekä edistää taidetta, joka vahvistaa luontosuhdetta ja osallistuu ympäristökysymyksiä koskevaan keskusteluun.

Näyttelyn toteuttamisesta vastaa Kemin taidemuseo yhteistyössä taiteilijoiden ja Art Äkäslompolo ry:n kanssa. Näyttelyn toteutusta ovat tukeneet Kemin taidemuseo, Suomen Museoliitto sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. REBOUND-hanke on tukenut Mari Mäkirannan taiteellista työskentelyä. REBOUND on Suomen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen (2023–2029) hanke.

Aihkin kanssa -näyttely havainnollistaa, kuinka taiteellinen toiminta, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kietoutuvat yhteen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa tehtävässä työssä.

Aihkin kanssa

Kemin taidemuseo
30.10.2026–9.1.2027
Avajaiset 29.10.2026 klo 18