Resilienssi ajatellaan usein neutraalina tai positiivisiin asioihin viittaavana käsitteenä, ja siksi sen rasistisia ulottuvuuksia ei ole juurikaan tutkittu. Journal of Language and Politics -lehden erikoisnumero Discourses on Racism and Resilience: Between power and resistance tarkastelee, miten resilienssi sekä tuottaa ja ylläpitää että kyseenalaistaa rasistisia rakenteita ja valta-asetelmia.

Usein ajatellaan, että resilienssi on vastarinnan mahdollistaja ja vastalääke rasismille. Lapin yliopiston Marjo Lindrothin ja Heidi Sinevaara-Niskasen sekä Ruotsin Maanpuolustukorkeakoulun Claes Tängh Wrangelin toimittama erikoisnumero Discourses on Racism and Resilience: Between power and resistance kyseenalaistaa tämän käsityksen.

Julkaisun artikkelit kuvaavat, miten resilienssiä voidaan hyödyntää rasististen sosiaalisten ja poliittisten rakenteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Ne tarkastelevat kriittisesti, miten resilienssi mahdollistaa, normalisoi ja säätelee rodullistettua eriarvoisuutta. Keneltä resilienssiä odotetaan, ja millaisia seurauksia resilienssin vaatimisella on eri yksilöille ja ryhmille?

Odotukset resilienssin olemassaolosta eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti: usein heikommassa asemassa olevilta vaaditaan, että he vahvistavat resilienssiään.

– Näin ollen resilienssin edellyttäminen tai siihen kannustaminen ei ole neutraali teko, vaan vallankäyttöä, Lindroth, Sinevaara-Niskanen ja Tängh Wrangel toteavat yhdessä.

Resilienssiä tulisikin tarkastella moniulotteisesti, jotta epätasa-arvoiset ja rodullistetut valta-hierarkiat tulisivat kaikissa muodoissaan näkyviksi. Samalla on tärkeä tunnistaa resilienssin voimaannuttavat piirteet eli tavat, joilla resilienssiä voidaan hyödyntää kamppailuissa oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta.

Erikoisnumeron artikkelit kuvaavat monipuolisesti resilienssin ja rasismin vuorovaikutusta, aiheiden ulottuessa turvallisuuspolitiikasta ja sotilaallisesta ajattelusta EU:n hallintoon, työmarkkinoiden kansainvälistymiseen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavaan aktivismiin.

– Artikkelit tekevät muun muassa näkyväksi, kuinka eurooppalaiset resilienssipolitiikat sinnikkäästi tuottavat kuvaa yhtenäisestä, homogeenisesta, Euroopasta vaikka moninaisuus ja monikulttuurisuus kuvaavat maanosaa ja sen ihmisiä kasvavassa määrin, tutkijat kertoavat.

– Yksilöiden tasolla jännite resilienssin ja rasistisen ulossulkemisen välillä näkyy työmarkkinoilla, joiden toivotaan kansainvälistyvän. Suomi yhtenä maana muiden joukossa pyrkii houkuttelemaan osaavaa kansainvälistä työvoimaa. Korkeasti koulutetut rodullistetut työnhakijat kohtaavat kuitenkin toistuvasti rakenteellista syrjintää, johon vastauksena esitetään heidän resilienssinsä kasvattamista – ilman lupausta työstä tai yhteiskunnallisesta mukaanottamisesta.

Erikoisnumero on osa pohjoismaisen Politics and Power of Resilience -verkoston toimintaa. Verkosto järjesti vuosina 2023–2024 sarjan tutkimustyöpajoja, jotka rahoitti pohjoismainen humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusneuvostojen yhteinen komitea NOS-HS (Joint Committee for Nordic research councils in the Humanities and Social Sciences).

Julkaisutiedot

Discourses on Racism and Resilience – Between power and resistance,
Special issue of the Journal of Language and Politics 25:2 (2026). Linkki julkaisutietoihin Benjamins Publishing Company -verkkosivuilla.