HTM Riikka Poikela tarkastelee väitöskirjassaan, miten älykkään erikoistumisen strateginen hallinta yhteensovittaa muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilat sekä transformatiivisen innovaatiopolitiikan.

– Kyky vastata yhteiskunnan suuriin haasteisiin on noussut taloudellisen toiminnan rinnalla innovaatiotoiminnan ytimeen. Aluekehityksen ei tule perustua pelkkään kasvuun, vaan siihen tulee sisältyä kyky uudistaa toimintaa ennakoivasti ja arvolähtöisesti,  Poikela toteaa.

Poikelan mukaan on nähtävissä, että kestävyys ei ole enää innovaatiopolitiikan sivutuote, vaan sen keskeinen vaatimus.

Älykäs erikoistuminen kytkee alueet muutokseen

Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin aluekehityksen keskeinen ohjelma, jossa alueet rakentavat tulevaisuuttaan omien vahvuuksiensa ja osaamisensa varaan. Tarkoituksena on tukea toimintaympäristön uudistumista innovaatioilla. Älykäs erikoistuminen voidaankin nähdä välineenä, jonka avulla voidaan yhdistää niin muutoksen taustalla toimivat poliittiset prioriteetit, muutoksen alueelliset mekanismit, sekä tunnistaa ja hyödyntää uudistumista mahdollistavat tekijät.  

– Älykäs erikoistuminen antaa alueille mahdollisuuden tarttua omiin vahvuuksiinsa, mutta ohjata muutosta myös itse. Se tekee alueista vahvasti aktiivisia toimijoita, ei ainoastaan politiikan toteuttajia, Poikela kuvaa.

Poikela tuo tutkimuksessaan esiin, että älykkään erikoistumisen kehitys on muuttunut perinteisestä kasvun ja kilpailukyvyn välineestä kohti transformatiivisen innovaatiopolitiikan toteutusta, jonka avulla pyritään ratkaisemaan yhteiskunnan suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta tai hyvinvoinnin haasteita.

Tutkimus on erityisen ajankohtainen, sillä aluekehittämisen ja innovaatiopolitiikan painopiste elää kestävyysmurroksessa. Älykäs erikoistuminen on noussut Euroopan unionin keskeiseksi aluekehityksen välineeksi, mutta sen toteuttaminen edellyttää aiempaa parempaa ymmärrystä siitä, miten alueellinen muutos käytännössä tapahtuu ja miten eri toimijat voivat sitä yhdessä johtaa.

Muutostoimijuus ja mahdollisuuksien tilat selittävät, miten muutos tapahtuu

Poikela hyödyntää tutkimuksessaan muutostoimijuuden käsitettä, jonka avulla hän tarkastelee, miten eri toimijat luovat muutosta alueilla. Muutostoimijuus muodostuu ns. muutostoimijuuden kolminaisuudesta eli innovatiivisesta yrittäjyydestä, institutionaalisesta yrittäjyydestä ja paikkaperustaisesta johtajuudesta, jotka yhdessä muodostavat muutoksen dynamiikan.

– Muutostoimijuus tekee näkyväksi sen, miten muutos alueilla tapahtuu, ja millaisia tekijöitä on syytä vahvistaa tai edelleen tukea, Poikela kuvaa.

Poikela osoittaa, että näiden kolmen ulottuvuuden tasapaino on tärkeää. Mikäli yksi niistä jää heikoksi, voi myös muutos jäädä vajaaksi ilman, että sitä pyritään muilla ulottuvuuksilla tasapainottamaan.

Väitöskirja tunnistaa myös mahdollisuuksien tilat, eli erilaiset tilanteet ja ympäristöt, joissa uutta ajattelua ja yhteistyötä voi syntyä.

– Mahdollisuuksien tilat syntyvät usein uusilla rajapinnoilla, joissa erilaiset ideat ja toimijat kohtaavat. Niissä on potentiaali kestävän tulevaisuuden innovaatioille, Poikela toteaa.

Mahdollisuuksien tilojen avulla toimijat voivat tunnistaa ongelmia, rakentaa yhteisiä ratkaisuja, ja vahvistaa tuleviin muutoksiin varautumista ennakoivasti.

Strateginen hallinta yhdistää muutoksen voimat

Väitöskirjan ytimessä on strategisen hallinnan käsite, joka yhdistää muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilat ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Strateginen hallinta ei viittaa vain hallinnolliseen malliin, vaan se voidaan nähdä välineenä ohjata muutosta arvolähtöisesti, osallistavasti ja ennakoivasti.

Poikelan väitöstutkimuksen mukaan älykkään erikoistumisen strateginen hallinta on keskeistä, koska se antaa alueille keinot ohjata muutosta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Strateginen hallinta ei keskity yksittäisiin hankkeisiin tai toimenpiteisiin, vaan siihen, miten eri toimijat, ohjelmat ja tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavat yhteisen suunnan.

– Strateginen hallinta tekee näkyväksi alueellisen muutoksen rakenteet ja auttaa suuntaamaan kehittämistyötä siten, että se tukee kestävää ja osallistavaa tulevaisuutta, Poikela tiivistää.

Älykkään erikoistumisen strateginen hallinta nousee keskeiseksi myös siksi, että se yhdistää innovaatiopolitiikan ja kestävyyden tavoitteet. Se auttaa alueita tunnistamaan omat vahvuutensa ja suuntaamaan niitä yhteiskunnallisten muutosten, kuten hyvinvoinnin, edistämiseen.

Tietoa väitöstilaisuudesta

HTM Riikka Poikelan väitöskirja Älykkään erikoistumisen strateginen hallinta. Muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilojen ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 28. marraskuuta 2025 klo 12 alkaen Esko & Asko -salissa (Lapin yliopiston F-siipi, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii Professori Petri Virtanen (University of Canberra, Australia) ja kustoksena Yliopistonlehtori Hanna Vakkala (Lapin yliopisto).
Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoja väittelijästä 

Riikka Poikela on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2016. Hän toimii opettajana Lapin ammattikorkeakoulussa. Poikelalla on vuosien kokemus erilaisista opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävistä niin korkeakouluissa kuin julkishallinnossa.

Lisätietoja

riikka.poikela@ulapland.fi

Tietoja julkaisusta

Poikela, Riikka (2025) Älykkään erikoistumisen strateginen hallinta
Muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilojen ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 418. ISBN 978-952-337-507-9, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.