Työpajat, jotka rakentuvat taiteen, tieteen ja yhteisöjen yhteistyölle, tarjoavat osallistujille turvallisen ja osallistavan tilan luovaan ilmaisuun ja vuoropuheluun. Samalla ne luovat uudenlaisia tapoja käsitellä monimutkaisia yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haasteita. Tämä tulee ilmi kuvataiteilija (YAMK), tutkija Katja Juholan väitöstutkimuksessa.

Kuvataiteilija (YAMK), tutkija Katja Juhola tarkastelee väitöstutkimuksessaan tieteen ja taiteen yhteistyötä posthumanistisista ja antroposeenisista näkökulmista erityisesti ympäristöaktivismin ja ympäristöahdistuksen kysymyksissä. Tutkimus selvittää monitieteisen ja taiteidenvälisen työskentelyn mahdollisuuksia käsitellä monimutkaisia aiheita tilanteissa, joissa pelkkä sanallinen viestintä ei aina riitä antamaan vastauksia.

Juholan tutkimus osoittaa, että eri alojen ammattilaisten yhteistyö synnyttää uudenlaisia tapoja käsitellä monimutkaisia yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä aiheita.

– Yhteinen toimijuus ja erilaisten näkökulmien yhdistäminen – taiteen, tieteen ja yhteisöjen – ovat keskeisiä tekijöitä, kun etsitään uusia ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin, Juhola toteaa.

ISEAS-tapahtuma yhteisötaiteen, taideaktivismin ja ympäristöntutkimuksen kohtaamisen paikkana

Juholan tutkimuksen keskiössä on vuosittain järjestettävä kansainvälinen yhteisötaiteen tapahtuma International Socially Engaged Art Symposium (ISEAS). Näille tapahtumille on tyypillistä monitieteinen ja taiteidenvälinen työskentely, jossa esimerkiksi kuvataiteilija, tanssija ja ympäristötutkija tai muun alan asiantuntija ovat yhdessä kehittäneet työpajan kulloisenkin vuoden teeman pohjalta. Työpajat on toteutettu osana erilaisten yhteisöjen arkea, ja osallistujina on ollut lapsia, nuoria, aikuisia, opiskelijoita ja ikäihmisiä.

– Tämä yhteiskehittämisen malli on tarjonnut mahdollisuuden yhdistää taiteellinen työskentely, tutkimustieto ja osallistujien oma kokemus osaksi luovaa ja dialogista prosessia, Juhola kertoo.

Juholan mukaan ISEAS-tapahtumat ovat tarjonneet rakenteen, jossa eri alojen yhteistyö voi toteutua ja synnyttää uusia, innovatiivisia toimintatapoja.

– ISEAS-tapahtumat ovat toimineet kolmansina tiloina, joissa yhteisötaide, taideaktivismi ja ympäristöntutkimus kohtaavat. Ne ovat tarjonneet osallistujille turvallisen ja osallistavan tilan luovaan ilmaisuun ja vuoropuheluun. Tämä on olennaista, kun käsitellään esimerkiksi kiistoja pohjoisista metsistä ja luonnonvarojen hallinnasta, Juhola korostaa.

Katja Juholan videoteos Forest (2021) ja installaatio Paper Forest (2021) Rovaniemen taidemuseossa.
Katja Juholan videoteos Forest (2021) ja installaatio Paper Forest (2021). Keskustelu-näyttely, Rovaniemen taidemuseo. Teokset käsittelevät metsäsuhdetta, ympäristöahdistusta ja ei-inhimillisten toimijoiden läsnäoloa posthumanistisesta näkökulmasta. Ne ovat osa väitöstutkimuksen taiteellista analyysia. Kuva: Katja Juhola.
Yhteisöllisestä toimijuudesta ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin

Tutkimuksen johtopäätökset osoittavat, että ISEAS-tapahtumissa kehitetty monitieteinen ja yhteisöllinen toimintamalli soveltuu laajasti yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten kriisien käsittelyyn. Mallin ytimessä on hierarkioita purkava, tasavertainen vuorovaikutus, jossa taide toimii katalysaattorina ja mahdollistaa vaikeiden tunteiden, kuten ilmastoahdistuksen, luovan käsittelyn.

– Kun tieteellinen asiantuntijuus, taiteellinen ilmaisu ja jaetut arjen käytännöt yhdistetään, luodaan psykologisesti turvallinen tila, joka edistää innovatiivista ongelmanratkaisua. Lähestymistapa tarjoaa vastavoiman lamaannuttavalle epätoivolle. Samalla se osoittaa, että viheliäisiin ongelmiin vastataan parhaiten yhteisöllisen toimijuuden kautta, jossa jokaisen osallistujan panos on keskeinen, Juhola korostaa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty osallistumalla kansainvälisille taideleireille sekä seitsemässä ISEAS-tapahtumassa ja kahdessa museonäyttelyssä yli kymmenen vuoden aikana. Tutkimus koostuu kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka käsittelevät muun muassa valtasuhteita taide- ja taidekasvatuskentällä, keskustelutaiteen eettisiä ulottuvuuksia ja digitaalisen osallistavan taiteen roolia empatian vahvistamisessa. Artikkeleissa kiinnitetään erityistä huomiota myös immersiivisen taiteen käyttöön opetuksen tukena sekä siihen, miten taidelähtöiset menetelmät vaikuttavat eettiseen ajatteluun ja empaattiseen kohtaamiseen.

Juholan väitöstutkimukseen sisältyy myös taiteellinen osa. Se koostuu Rovaniemen taidemuseossa vuonna 2021 esillä olleesta Keskustelu-näyttelystä, joka pohjautui vuosien 2020 ja 2021 ISEAS-toimintaan, sekä Lapuan taidemuseossa vuonna 2023 esillä olleesta Yhteinen ruokamme -näyttelystä, joka pohjautui vuoden 2022 ISEAS-toimintaan. Taiteellisen osan teokset toimivat taiteellisina vastineina tutkimusartikkeleille ja havainnollistavat, miten yhteisötaiteen prosessit muuntuvat itsenäiseksi taiteelliseksi tiedoksi. Lisäksi ne ovat Juholan taiteellista analyysia ISEAS-prosessista ja sen yhteydestä yhteisötaiteeseen, ympäristövastuuseen ja arjen politiikkaan.

Katja Juhola teoksensa Kirjallisuuspiirin rouvat (2023) äärellä. Lapuan taidemuseon isossa salissa.
Katja Juhola teoksensa Kirjallisuuspiirin rouvat (2023) äärellä. Yhteinen ruokamme -näyttely, Lapuan taidemuseo. Teos tarkastelee ruoan, keskustelun ja muistojen merkitystä yhteisöllisen tiedonmuodostuksen ja eettisen kohtaamisen tiloina. Se on osa väitöstutkimuksen taiteellista kokonaisuutta. Kuva: Anna-Kaarina Perko.
Tietoa väitöstilaisuudesta

Kuvataiteilija (YAMK) Katja Juholan akateeminen väitöskirja International Socially Engaged Art Symposium: A Place of Creation, Shared Knowledge, and Conversational Art tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 16. tammikuuta 2026 kello 12 alkaen Lapin yliopiston Esko ja Asko -salissa (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii Associate Lecturer, Dr Mark Leahy ja kustoksena professori Jaana Erkkilä-Hill. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tietoa väittelijästä

Katja Juhola (s. 1975) on taiteilija ja väitöskirjatutkija Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa (2019–2026). Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (YAMK, 2017) ja kuvataiteilijaksi (AMK, 2010) Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta sekä suorittanut ympäristö- ja yhteisötaiteen opinnot (2008).

Juholan taiteellista ja tutkimuksellista ajattelua on muovannut pitkä kokemus yhteisöllisestä työskentelystä ja ekologisesta kestävyydestä. Vuosina 1996–2024 hän johti Juholan Puutarhaa, joka toimi luomuyrttitilan ohella kansainvälisenä oppimisympäristönä ja yhteisönä lukuisille opiskelijoille, työntekijöille ja vapaaehtoisille. Näiden vuosien aikana hän on opettanut luomuviljelyä ja yhteisöllisiä toimintatapoja sadoille ihmisille.

Juhola on International Socially Engaged Art Symposiumin (ISEAS) perustaja, kehittäjä ja omistaja vuodesta 2017 lähtien. Symposium toimii keskeisenä taiteellisena ja tutkimuksellisena kontekstina hänen väitöstyölleen. Juholan teoksia ja yhteisötaideprojekteja on esitetty laajasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Katja Juhola
etunimi.sukunimi (at) gmail.com
P. +358 50 524 5158

Tietoa julkaisusta

Katja Juhola (2026) International Socially Engaged Art Symposium: A Place of Creation, Shared Knowledge, and Conversational Art. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 428. ISBN 978-952-337-528-4, ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-528-4