Hallintotieteiden maisteri Jarmo Pulkkinen tutkii väitöskirjassaan työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta, joka kehittyy tutkimuksen mukaan monipuolisesta tuesta ja yksilöiden digitaalista luovasta jännitteestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kuntien teknisen toimialan työntekijöiltä 255 kunnasta, mikä kattaa yli 80 prosenttia Suomen kunnista.

Pulkkinen tunnistaa tutkimuksessaan kaksi mekanismia, jotka mahdollistavat työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta. Ensimmäinen mekanismi on sosiotekninen tuki, joka sisältää muun muassa helppokäyttöiset ohjelmistot, vertaistuen, digimyönteisen ilmapiirin, toimivat etätyömahdollisuudet, työtehtävien mukaan räätälöidyn koulutuksen sekä yhdessä muodostetun digitaalisen vision. Käytettävissä olevan digitaalisen aineiston laatua ja ajantasaisuutta pidetään tutkimuksessa erittäin tärkeänä tukitekijänä.

Toinen mekanismi liittyy yksilöiden luovan digitaalisen jännitteen synnyttämiseen. Tämä jännite syntyy, kun työntekijä havaitsee eron nykyisen osaamisensa ja tavoittelemansa osaamistason välillä.

– Kun työntekijä esimerkiksi näkee kollegoiden hyödyntävän tehokkaasti digitaalisia ratkaisuja, kokee teknologian hyödylliseksi omassa työssään tai esimerkiksi lainsäädäntö muuttuu, syntyy oppimistarvetta ja -halua, Pulkkinen kertoo.

Luova digitaalinen jännite motivoi kehittämään osaamista, mikä puolestaan parantaa digitalisaatiovalmiutta esimerkiksi tekoälyn suhteen.

Tunnistetut mekanismit ilmentävät työntekijöiden digitalisaatiovalmiuden kehittymisen vastuun jakautumista työnantajaorganisaation ja yksilön välillä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että oikeanlaisella tuella ja oppimismotivaation synnyttämisellä voidaan kunnissa menestyksellisesti edistää työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta myös silloin kun resursseja on niukasti.

Laaja yhteiskunnallinen merkitys työelämän organisaatioille

Tutkimustulokset liittyvät julkisuudessa käytyyn keskusteluun julkisen sektorin digitalisaatiosta ja tekoälyn hyödyntämisestä työelämässä. Tutkimus osoittaa, että työntekijöiden valmius teknologioiden ja digitaalisten aineistojen hyödyntämiseen työtehtävissä ei ole vain yksilön digitaitoja, vaan laaja systeeminen ilmiö, joka koskettaa yksilöä, tiimejä, organisaatiota ja toimintaympäristöä.

Pulkkisen mukaan työntekijöiden digitaaliset valmiudet ovat tärkeitä monesta eri syystä.

– Ensinnäkin asiantuntijatyötä tehdään nykyään pääasiassa digitaalisilla laitteilla, ohjelmistoilla ja aineistoilla. Digitaaliset valmiudet kietoutuvat erottamattomasti lähes kaikkeen asiantuntijatyöhön. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä on tullut keskeisin uusi työelämätaito, Pulkkinen toteaa.

Toiseksi Pulkkinen nostaa esiin, miten Suomessa julkisen sektorin palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena samaan aikaan kun työikäisen väestön osuus pienenee.

– On vaikea nähdä, kuinka kunnat ja hyvinvointialueet voisivat selvitä lakivelvoitteistaan ilman digitalisaation hyödyntämistä palvelutuotannossaan ja palveluissaan, Pulkkinen sanoo.

Kolmanneksi digitalisaatio aiheuttaa työelämässä jatkuvaa muutosta, joka ei aina näyttäydy positiivisena. Esimerkiksi työn kuormittavuuden kasvu on näkynyt erityisesti kuntasektorilla.

Kuntien teknisen toimialan työntekijät digitaitoisia

Väitöstutkimuksen mukaan kuntien teknisillä toimialoilla kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on erittäin hyvät digitaaliset taidot, mutta organisatorisessa tuessa on puutteita. Kunnan maantieteellinen sijainti tai asukasluku eivät olleet yhteydessä digitaitoihin tai koettuun tukeen. Johtajien ja päälliköiden digitaalinen osaaminen arvioitiin heikommaksi kuin suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden.

– Parhaiten oppineet tukevat ja ohjeistavat muita, mikä on tärkeää koko työyhteisölle. Tämä edelläkävijöiden antama tuki vie näiltä edistyneemmiltä käyttäjiltä paljon aikaa varsinaiselta työltään, Pulkkinen kertoo.

Tutkimus on ajankohtainen, sillä kuntien tekniseen toimialaan kohdistuu parhaillaan merkittäviä lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi uusi lakivelvoitteinen rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmä edellyttää kunnilta kaavojen laatimista kansallisesti yhtenäisessä tietomallimuodossa. Tutkimuksen mukaan kuntien työntekijät kokivat tuen tarpeen suureksi tämän uuden järjestelmän käyttöönotossa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

HTM Jarmo Pulkkisen väitöskirja Työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta mahdollistavat olosuhteet kuntien teknisellä toimialalla tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3. lokakuuta 2025 klo 12 alkaen luentosalissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Marjo Suhonen Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tietoja väittelijästä

Jarmo Pulkkinen toimii Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) tekoälyn kokonaiskehittämisestä vastaavana projektipäällikkönä sekä sivutoimisena yrittäjänä ja tutkijana. Helsingissä asuva Pulkkinen on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Yli-Iistä. Pulkkinen on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta 1998.

Pulkkisella on yli 25 vuoden työkokemus digitaalisen markkinointiviestinnän ja verkko-oppimisen projekteista. Hän on ollut toteuttamassa digitaalisia ratkaisuja yli 300:lle julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiolle. Pulkkinen on saanut väitöskirjatyöhön vuoden apurahan Kunnallisalan kehittämissäätiöltä.

Lisätietoja

Jarmo Pulkkinen
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi
040 777 2010

Tietoa julkaisusta

Jarmo Pulkkinen (2025): Työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta mahdollistavat olosuhteet kuntien teknisellä toimialalla. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 417. ISBN: 978-952-337-500-0. ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-500-0