Suomen eteläisimpään saamelaiskylään Vuotsoon on tehty kylän ensimmäinen julkinen yhteisötaideteos. Vuotson koululaiset ja kyläyhteisö toteuttivat suuren pihamaalauksen Vuotson koululle Lapin yliopiston Rievdan-hankkeen järjestämissä taidetyöpajoissa syyskuussa.

Vuotson koululle Sodankylään on tänä syksynä rakentunut kylän ensimmäinen julkinen yhteisötaideteos: suuri pihamaalaus. Teos on toteutettu osana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Rievdan-hankkeen taidetyöpajoja. Syyskuussa pidetyissä työpajoissa Vuotson koululaiset ja kyläläiset pohtivat kylän keskellä olevien vanhojen puiden merkitystä sekä muutoksen tuulia suhteessa omaan kyläkuvaan.

Yhteistyön tuloksena syntyi teos, joka koostuu kahdesta, toisiinsa tiiviisti liittyvästä osasta.

Meidän puu kertoo kulttuurista, perinteistä ja arvoista

Pihamaalauksen keskiössä on Min Muorra (Meidän puu). Siinä Vuotson koulun etupihan asfalttiin lankeaa vanhan ikimännyn värikäs varjo. Mänty on ainoa niistä kolmesta yli kaksisataa vuotta vanhasta puusta, joka jäi pystyyn kylän keskelle koulun uudisrakentamisen yhteydessä.

– Teos kertoo kyläyhteisön kulttuurista, perinteestä ja ylisukupolvisista arvoista: siitä, mikä on kyläläisille edelleen merkityksellistä nykyarjen nopeiden muutosten myllerryksissä, toteaa professori Mirja Hiltunen Lapin yliopistosta.

– Männyn oksien ja latvuston maalaukset kunnioittavat isoäitien käsityötaitoa, kulttuurin siirtämistä seuraaville sukupolville ja poroelinkeinon jatkumoa. Mukaan on suopungin ja kielan lisäksi päässyt pari porokoiraa ja muuta kulttuuriympäristöön kiinnittyvää kuvastoa, hän kuvailee.

Min muorra – Meidän puu -teos kuvattuna ylhäältä. Teoksessa on asfaltissa monenlaisista erilaisista elementeistä koostuva, mäntyä tyylittelevä maalaus.
Min muorra – Meidän puu. Kuva: Mathis Ole Vars.

Männyn latvaan on maalattu myös perinteinen vauvan kehto eli komsio.

– Lapsissahan on tulevaisuus, ja uusi kasvu on nostettu ylimpään oksistoon. Puun juuret ovat maassa, ja kulttuuri ilmaisumuotoineen versoo ja tekee elävää oksistoa näkyväksi, kiteyttää toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars Saamelaisesta lastenkulttuurikeskus Mánnusta.

Kokonaisuudessaan Min Muorra -teos käykin kiinnostavaa vuoropuhelua koko Rievdan-hankkeen keskeisen teeman eli muutoksen kanssa. Verrattuna vanhan puun elämään ihmisen elämä voi olla lyhyt, mutta ihmisten aiheuttamat muutokset saattavat olla pitkäkestoisia ja rajattomia.

Tarinoiden metsä koostuu koululaisten mielikuvituspuista

Puun ympärillä on Vuotson koululaisten maalaama Máinnasiid Vuovdi (Tarinoiden metsä).

– Jokainen koulun oppilas sai suunnitella ja maalata pihaan oman mielikuvituspuun, jolla on aivan oma tarinansa. Kun oppilaat maalasivat teokseen puiden näkymättömiä ominaisuuksia, he pohtivat, mitä oma puu näki tai koki sata vuotta sitten ja mitä puu saattaa nähdä sadan vuoden päästä, kertoo Rievdan-hankkeen projektitutkija Korinna Korssröm-Magga Lapin yliopistosta.

Máinnasiid Vuovdi – Tarinoiden metsä -teos kuvattuna ylhäältä. Teoksessa on asfaltissa erilaisia tyyliteltyjä puita.
Máinnasiid Vuovdi – Tarinoiden metsä. Kuva: Mathis Ole Vars.

Vuotson koulun ja kyläyhteisön Min Muorra ja Máinnasiid Vuovdi (Meidän puu ja Tarinoiden metsä) -yhteisötaideteoksen julkistamistilaisuus on tiistaina 28. lokakuuta kello 13.00 Vuotson koululla. Tilaisuuteen on kutsuttu koko kouluyhteisö ja päiväkoti sekä kyläyhteisön jäseniä juhlistamaan koulupihan uutta ilmettä ja yhteistä ponnistusta.

Arktista uudistavaa taidekasvatusta edistämässä Rievdan – Muutos -hanke

Yhteisötaideteos on toteutettu osana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Rievdan – Muutos -hanketta. Hankkeessa kehitetään yhteisöllisen taidekasvatuksen menetelmiä Saamenmaalla, etenkin Vuotsossa Suomen Lapissa ja Kaarasjoella Norjassa. Erityisesti hankkeessa pohditaan taideperustaisesti alueen asukkaiden omia mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti muutoksen suuntaan.

Kolmivuotisessa hankkeessa järjestetään useita työpajoja ja tapahtumia, jotka tuovat yhteen perheitä, ikäihmisiä, nuoria ja koululaisia muutoksen aihepiirin äärelle. Suomen puolella hankkeen yhteistyötaho on Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu. Hankkeen aikana rakennetaan myös yhteisiä taidenäyttelyitä hankkeen tuotoksista Kaarasjoelle Saamen nykytaiteen keskukseen Sámi Dáiddaguovddášiin (SDG) sekä Inariin Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen.

Etualalla pihan asfaltilla isoja papereita, joille on maalattu tyyliteltyjä puita Taustalla ryhmä koululaisia seisoo maalaustarvikkeiden äärellä.
Koululaiset suunnittelevat oman puunsa paikkaa osana Tarinoiden metsää. Kuva: Mirja Hiltunen.

Rievdan-hankkeen tutkimustuloksia tuodaan taideteosten lisäksi esille virtuaalijulkaisussa, tutkimusartikkeleissa sekä tieteellisissä konferensseissa. Hanke kehittää samalla uudistavaa arktista taidekasvatusta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö, ja sitä johtaa kuvataidekasvatuksen professori Mirja Hiltunen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. Hankkeen projektitutkijana ja koordinaattorina toimii Korinna Korsström-Magga ja tutkimusassistenttina Ante Jalvela.

Lisätietoja:

Kuvataidekasvatuksen professori Mirja Hiltunen, hankkeen johtaja
mirja.hiltunen (at) ulapland.fi
P. +358 40 484 4373

Korinna Korsström-Magga, hankkeen projektitutkija ja koordinaattori
kkorsstr (at) ulapland.fi
P. +358 40 574 98 75

Petra Magga-Vars
Toiminnanohjaaja, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
P. 040 732 5503 / 010 839 3110
petra.magga (at) samediggi.fi

Rievdan – Muutos -hankkeen blogi (englanniksi)
Rievdan – Muutos -hankkeen tiedot Koneen Säätiön sivuilla