Lapin yliopiston yliopistokollegion vaalit lähestyvät. Laatupäällikkö Hanna Marttiini ja yliopistonlehtori Heidi Sinevaara-Niskanen kertovat, miksi he aikoinaan lähtivät ehdolle kollegiovaaleissa ja miksi kollegion työ on merkityksellistä.

Molempien matka kollegioon alkoi alun perin kannustuksesta. Marttiini muistelee, että päätös syntyi työkavereiden rohkaisusta.

– Aikanaan keskustelimme työkavereiden kanssa asiasta, kun vaalit lähestyivät. Heidän kannustamana lähdin silloin ehdolle muu henkilöstöryhmään, Marttiini kertoo.

Sinevaara-Niskanen puolestaan sai sysäyksen vanhemmalta kollegalta.

– Taisin lähteä ensimmäisen kerran ehdolle vanhemman kollegan kannustuksesta. Silloin elettiin vielä listavaalin aikaa eli pääsin niin sanotusti porukkaan mukaan. Tuolla kertaa aukeni paikka varajäsenenä, joka tuntui oikein sopivalta ja turvalliselta paikalta tutustua kollegion työhön, Sinevaara-Niskanen muistelee.

Näköalapaikka ja yhteisön ääni

Marttiinin mukaan yliopistokollegio tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa koko yliopistoyhteisöä koskeviin asioihin.

– Yliopistokollegio on yksi yliopiston edustuksellisista toimielimistä eli siellä voit vaikuttaa koko yliopistoyhteisöä koskeviin asioihin, yhdessä myös hallituksen kanssa, Marttiini sanoo.

Sinevaara-Niskanen korostaa myös kollegion laajuutta ja merkitystä.

– Yliopistokollegio on merkittävä, koska se on laajin koko yliopistoyhteisöä edustava toimielin, Sinevaara-Niskanen toteaa.

Molemmat näkevät kollegion työn aidosti vaikuttavana, ei vain muodollisena.

Marttiini kuvaa yliopistokollegiota mielenkiintoiseksi näköalapaikaksi, jossa pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Sinevaara-Niskanen muistuttaa, että muutos on yliopistoyhteisön pysyvä olotila, ja juuri siksi kollegion työ on nytkin erityisen tärkeää.

Konkreettisia päätöksiä

Kollegion työ näkyy myös konkreettisissa prosesseissa. Marttiini nostaa esiin hallituksen ulkoisten jäsenten valintaprosessin.

– Itselle on jäänyt erityisesti mieleen hallituksen ulkoisten jäsenten valintaprosessi. Se oli mielenkiintoinen ja onnistunut prosessi, Marttiini kertoo.

Sinevaara-Niskanen nostaa esiin yliopiston johtosäännön uudistuksen.

– Kollegion nykyiselle kaudelle osunut yliopiston johtosäännön uudistus on hyvä esimerkki siitä, miten työ on konkreettista. Laadimme kollegiossa lausuntoa yhdessä keskustellen, rakentaen yliopistotyön pohjalta ja korostaen tasapuolisesti yliopistoyhteisön eri ryhmien roolia ja yhteistyön tärkeyttä, Sinevaara-Niskanen kuvailee.

Marttiini muistuttaa, että joka kevät kollegio vahvistaa yliopiston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tämä on yksi kollegion keskeisimmistä tehtävistä.

Yliopistokollegion työ näyttäytyy Marttiinin ja Sinevaara-Niskasen kokemusten kautta sekä näköalapaikkana että konkreettisena vaikuttamisen kanavana. Molemmat korostavat, että kollegio ei ole pelkkä ole muodollinen kumileimasin, vaan aidosti merkittävä toimielin, joka kokoaa yhteen yliopistoyhteisön äänen ja vie sen päätöksenteon ytimeen.

Juuri siksi nyt on oikea hetki lähteä ehdolle – ja varmistaa, että oma ääni kuuluu osana yliopiston tulevaisuutta.

Yliopistokollegion vaalit

Vaalilautakunta päätti kokouksessaan 18.11.2025 jatkaa ehdokkaan asettamisaikaa vaaleissa turvatakseen yliopistokollegion työskentelyn edellytykset.

Jatkoaika ehdokkaan asettamiselle on 24.-28.11.2025. Toimita ehdokkaan asettamiskirja yliopiston kirjaamoon perjantaina 28.11.2025 klo 13 mennessä! Ehdokkaan asettamiskirjoja saa yliopiston kirjaamosta sekä intranetin vaalisivustolta ma 24.11.2025 lukien.