Oikeustieteen maisteri Tapio Koivula tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansainvälisen ihmisoikeuskäytännön pohjalta isien oikeudellista asemaa huoltajuustapauksissa sekä isän roolia lapsen edun toteutumisessa. Tutkimuksessa tulee ilmi, että eurooppalainen ihmisoikeuskäytäntö vahvistaa isien merkittävän roolin mutta paljastaa siinä myös juridisia haasteita. Tutkimuksen tulokset auttavat selkeyttämään lapsen edun käsitettä huoltajuuskiistoissa.

Oikeustieteen maisteri Tapio Koivula tarkastelee väitöstutkimuksessaan isien oikeudellista asemaa ja lapsen edun toteutumista huoltajuustapauksissa eurooppalaisen ihmisoikeuskäytännön näkökulmasta. Tutkimuksen viitekehyksenä on huoltajuus ja siihen liittyvät kehitystrendit kansainvälisessä ihmisoikeuskäytännössä.

Tapio Koivula kertoo, että kansainvälisessä oikeusjärjestelmässä lapsen oikeuksien toteutumisen katsotaan olevan vahvasti kytköksissä hänen vanhempiinsa.

– Kun lapsen vanhemmat eroavat, aiheuttavat huoltajuuteen liittyvät kysymykset tästä näkökulmasta välittömästi epäsymmetriaa perheen yksilöiden välille ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, Koivula toteaa.

Valtaosa huoltajuustapauksista käsitellään kansallisen oikeusjärjestelmän piirissä. Silti niihin liittyy useita kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön periaatteita.

– Olennaisessa asemassa ovat lapsen edun periaate, joka juontuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta, sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritelty oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan, Koivula sanoo.

Toisinaan tapaukset myös päätyvät kansainvälisiin tuomioistuimiin asti, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Kansainväliset tuomioistuimet arvioivat lapsen ja vanhempien suhteeseen liittyvien ihmisoikeusnormien toteutumista sekä samalla laajentavat tai tarkentavat näiden normien tulkintaa.

EIT:llä valmiutta arvioida isien tilannetta uusin tavoin

Julkisessa keskustelussa on puolestaan kiinnitetty huomiota siihen, että äitien ja isien välillä on nähtävissä tilastollinen kuilu huoltajuuspäätöksissä.

– Vaikka tilastot Euroopan maiden välillä vaihtelevat suuresti, äidit ovat yleisesti ottaen yksin- tai lähihuoltajia paljon useammin kuin isät. Myös järjestelmissä, joissa yhteishuoltoa priorisoidaan, lapsen pääasiallinen asuinpaikka on useimmiten äidillä. Ilmiöön vaikuttavat monenlaiset syyt, mutta siitä herää myös tärkeä oikeudellinen kysymys: miten isyyteen liittyvät oikeudelliset haasteet eron jälkeisissä huoltajuusasioissa vaikuttavat lapsen edun toteutumiseen, Koivula sanoo.

Koivulan väitöstutkimuksessa tulee esiin, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on havaittavissa pyrkimys laajentaa avioliiton piiriin kuuluvia oikeuksia avioliiton ulkopuolisiin tilanteisiin, mikä ilmenee esimerkiksi vanhempien huoltajuutena sekä lapsen oikeudessa tuntea vanhempansa.

– Lapsen oikeuksien komitea on todennut perheyhteyden lähtökohtaisesti toteuttavan lapsen etua, ja myös EIT on pyrkinyt ihmisoikeustulkinnan kautta jälleenrakentamaan yksilöiden välille ehjää perhe-elämää muistuttavia tilanteita samasta syystä. Vuoroasumismallien yleistyminen Euroopassa ja naimattomien isien yksilöllisten piirteiden arviointi huoltajuuspäätöksissä osoittaa, että EIT:llä on valmiutta arvioida isien tilannetta uusin tavoin. Täysin systemaattista lähestymistapaa kyseisiin tapauksiin lienee kuitenkin edelleen mahdotonta löytää, Koivula arvioi.

Tutkimuksen tulokset selkeyttävät lapsen edun käsitettä huoltajuuskiistoissa, korostavat molempien vanhempien tärkeää roolia lapsen edun toteutumisessa sekä tarjoavat katsauksen eurooppalaiseen ihmisoikeuskäytännön kehitykseen. Tuloksia voi hyödyntää kansallista lainsäädäntöä valmistellessa ja tutkiessa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Oikeustieteen maisteri Tapio Koivulan väitöskirja Role of Fathers in the Best Interests of the Child under the European Human Rights Regime tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 12. syyskuuta 2025 klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Heikkilä Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelä Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tilaisuuden kieli on englanti.

Tietoa väittelijästä

Tapio Koivula valmistui kansainvälisen julkisoikeuden maisteriksi Groningenin yliopistosta vuonna 2017 ja kansainvälisen rikosoikeuden maisteriksi vuonna 2018. Hän on työskennellyt Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa tutkijana vuosina 2020–2025.

Tietoja julkaisusta

Tapio Koivula (2025) Role of Fathers in the Best Interests of the Child under the European Human Rights Regime. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 416. ISBN 978-952-337-498-0. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-498-0