Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ei ole yksittäisten toimijoiden harteilla, vaan se vaatii saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Yhteistyön merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä

14/4/2025 Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ei ole yksittäisten toimijoiden harteilla, vaan se vaatii saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Yhteistyö hyvinvoinnin kulmakivenä
Hyvinvointialueilla, kunnilla ja muilla sidosryhmillä on lakisääteinen velvollisuus laatia strategioita ja toimintamalleja, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Hyvinvoinnin edistäminen on laaja ja moniulotteinen tehtävä, joka vaatii eri toimijoiden välistä poikkihallinnollista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä [1]. Tämä yhteistyö ei ole vain suositeltavaa, vaan välttämätöntä, jotta voidaan vastata hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Corbin, Jones ja Barry [2] määrittelevät monitoimijaisen yhteistyön prosessiksi, jossa eri tahot yhdistävät voimansa ja etsivät yhdessä ratkaisuja kansalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Parhaimmillaan tämä yhteistyö tuo yhteen resursseja ja osaamista, edistää vaikuttavampia ongelmanratkaisuja sekä mahdollistaa tiedon tehokkaan jakamisen eri toimijoiden kesken. [3]. 

Mutta miten varmistamme, että yhteistyöverkostot todella toimivat ja tuottavat kestäviä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden ratkaisuja kansalaisten arkeen?

Tutkimus yhteistyön arvoista ja arvon muodostumisen edellytyksistä
Pro gradu -tutkielmassani perehdyin sidosryhmien yhteistyöhön monitoimijaisissa verkostoissa. Tutkimukseni tavoitteena oli ymmärtää, miten sidosryhmät kokevat ja määrittävät yhteistyössä syntyvää arvoa sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia he tunnistavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen keskittyvissä yhteistyöverkostoissa.

Keskeiset tutkimuskysymykseni olivat:

• Miten monitoimijaisten verkostojen sidosryhmät kuvaavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvää arvoa?
• Mitä haasteita sidosryhmät tunnistavat monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä?

Yhteistyön perusta: luottamus, resurssit ja selkeät roolit
Tutkimukseni perustui kvalitatiiviseen sisällönanalyysiin, jossa aineistona käytettiin VASA 2 -hankkeen työpajojen litteroitua materiaalia. Teoreettinen viitekehys pohjautui R. Edward Freemannin sidosryhmäteoriaan sekä Niklas Luhmannin sosiaalisen systeemiteorian näkökulmiin. Näiden mukaan organisaatioiden on huomioitava laaja joukko sidosryhmiä, jolloin arvo muodostuu juuri sidosryhmien välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Tutkimustulokset osoittivat, että sidosryhmien yhteistyön onnistumiseen vaikuttavat erityisesti:
​
✔ Luottamus ja yhteiset tavoitteet – Verkoston jäsenet rakentavat keskinäistä luottamusta ja yhteistä visiota jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
✔ Työn motivaatio ja sitoutuminen – Osallistujien oma halu edistää hyvinvointia on avainasemassa yhteistyön vaikuttavuuden kannalta.
✔ Riittävät resurssit ja johdon tuki – Päättäjien ja esihenkilöiden tehtävä on varmistaa, että yhteistyölle on riittävät resurssit ja tuki, jotta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyö etenee suunnitelmallisesti.
✔ Selkeät roolit ja vastuut – Monitoimijaisten verkostojen toimijoiden roolit ja vastuut on määritelty selkeästi, jotta päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä ei synny.

Näiden tekijöiden kautta sidosryhmät voivat luoda arvoa monilla eri tasoilla – sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti, turvallisuuteen liittyen, poliittisesti ja tiedollisesti. Kun puhumme hyvinvoinnin edistämisestä, meidän on ymmärrettävä, ettei kukaan toimi yksin. Yhteistyön rakentaminen vaatiikin aikaa, luottamusta ja yhteisiä tavoitteita.

Alla oleva kuvio havainnollistaa, miten sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät kokevat ja sanoittavat yhteistyön arvon muodostumisen edellytyksiä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen verkostoyhteistyössä. Arvonluonnin keskeisiä elementtejä ovat muun muassa luottamus, yhteiset tavoitteet ja selkeät vastuut, jotka mahdollistavat vaikuttavan yhteistyön. Kuviossa uloimmalla kehällä kuvataan yhteiskunnalle syntyvää arvoa – sosiaalista, taloudellista, ekologista, turvallisuuteen liittyvää, poliittista ja tiedollista.

Arvon eri ulottuvuudet: Yhteistyön vaikutukset hyvinvointiin, talouteen ja ympäristöön
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaatii monitoimijaista yhteistyötä, jossa eri sidosryhmät rakentavat yhteistä ymmärrystä ja kehittävät toimivia palveluratkaisuja. Tämä yhteistyö tuottaa arvoa monella eri tasolla – sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti, poliittisesti, turvallisesti sekä tiedollisesti.

Mutta mitä sosiaalinen-, taloudellinen- ja ekologinen arvo käytännössä tarkoittavat?

Sosiaalinen arvo: Yhteinen ymmärrys ja yhteistyön vahvistaminen
Sidosryhmien kokemusten mukaan yksi merkittävimmistä yhteistyön eduista on yhteisen ymmärryksen syntyminen. Kun eri toimijat työskentelevät yhdessä, asioita ei nähdä vain yhden ammattilaisen tai sektorin vastuulla, vaan niitä lähestytään laajemman yhteistyön kautta. Tämä on erityisen tärkeää kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa. Monitoimijainen yhteistyö parantaa palveluprosesseja ja mahdollistaa sen, että asiakkaat saavat tukea useilta tahoilta samanaikaisesti. Kun palvelut yhdistyvät ja tukevat toisiaan, yksilön saama apu monipuolistuu ja tehostuu.

”Ei oo pelkästään yksin siinä omassa työssä, siinä voi ottaa tiettyjä asioita esille, jotka liittyy tavallaan tai kirkastanu vähän sitäkin, että ei se pelkästään ole minun työssä tää juttu vaan koskee toisiakin. Ja se, että se asiakas voisi hyötyä justiin nimenomaan siitä, että saadaan ne muutkin toimijat osaksi sen asiakkaan palveluprosessia jollainlailla.”

Taloudellinen arvo: Resurssien tehokkaampi käyttö
Yksi suurimmista haasteista hyvinvointipalveluissa on palvelupolkujen selkeyttäminen ja turhien viiveiden sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Kun sidosryhmät tekevät tiiviimpää yhteistyötä, asiakas ei joudu etsimään palveluita eri paikoista, vaan ammattilaiset voivat ohjata ja koordinoida palveluja tehokkaammin. Tällainen sujuvampi yhteistyö vähentää tarpeettomia palvelukäyntejä, byrokratiaa ja kustannuksia. Julkisten varojen säästäminen on merkittävä hyöty, mutta samalla se tarkoittaa myös laadukkaampia ja saavutettavampia palveluja asiakkaille.

”Meillä tällainen toimintaympäristö mikä mahdollistaisi sen ja olisi suotavaa, että eri toimijat tulisi näkösille; asiakkaat, perheet ja kaikki ihmiset näkisi, että oikeasti toimitaan yhdessä. On helpompi siirtää tai käydä keskustelemassa toisen toimijan kanssa, vähän saattenkin siinä.”

Toimiva yhteistyö myös tukee resurssien pitkäjänteistä suunnittelua:

”Mietin, että yhteistyörakenteet joustavat tarpeen mukaan yhteistyötä tukevaksi, resursseja suunnataan systemaattisesti systemaattiseen yhteistyöhön.”

Ekologinen arvo: Luonto osana hyvinvointia ja kestäviä toimintamalleja
Ekologinen näkökulma nousee esiin erityisesti silloin, kun pohditaan luonnon merkitystä hyvinvoinnille. Yhteisölliset tapahtumat luonnossa voivat vahvistaa ihmisten luontosuhdetta ja edistää ekologista vastuullisuutta. Tämä voi pitkällä aikavälillä muuttaa ympäristökäyttäytymistä kestävämpään suuntaan. Kun luonto otetaan osaksi hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, voidaan samalla vähentää kulutuskeskeisiä vapaa-ajanviettotapoja. Esimerkiksi luonnossa järjestettävät tapahtumat voivat tarjota vaihtoehdon energiankulutusta lisääville sisätilaharrastuksille. Ekologisuus näkyy myös käytännön työssä, kun sidosryhmät suosivat kestäviä toimintamalleja, kuten etäyhteyksiä, paikallisia verkostoja ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä vähentää matkustamisen tarvetta, pienentää hiilijalanjälkeä ja tekee palveluista saavutettavampia.

”Tänä päivänä se on kuitenki aika joustavaa käyttää etäyhteyksiä, olipa se sitä oppilastyötä tai vaikka sitä terveydenhuollon tilannetta tai konsultointia niin puhelimet ja vehkeet toimii siihen.”

Yhteistyö synnyttää monimuotoista arvoa
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden tehtävä, vaan se vaatii laajaa yhteistyötä. Sidosryhmien yhdistäessään voimansa, syntyy arvoa monilla eri tasoilla: sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti, poliittisesti, turvallisesti ja tiedollisesti.

Ymmärtäessämme yhteistyön tuottaman arvon ja sen monimuotoisuuden, voimme rakentaa vaikuttavampia ratkaisuja. Jolloin jokainen toimija – olipa kyseessä kunta, hyvinvointialue, järjestö tai yksilö – voi omalla panoksellaan vahvistaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Johanna Keränen
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto
​
Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan Sidosryhmien välinen yhteistyö ja arvon muodostuminen monitoimijaisissa verkostoissa – hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden näkökulma. Tutkielman ohjaajana toimi Vilma Portti ja Marjo Suhonen.

Lähteet:
[2]. Corbin, J. H., Jones, J., & Barry, M. M. (2018). What makes intersectoral partnerships for health promotion work? A review of the international literature. Health Promotion International, 33(1), 4–26.
Costa, J. (2023). Health as a Social System: Luhmann’s Teory Applied to Health Systems. An Introduction. Bielefeld: Transcript. https://doi.org/10.1515/9783839466933
Finlex. (2021). Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 29.6.2021/612.
Freeman, R. E., Kujala, J., Sachs, S. & Stutz, C. (2017). Stakeholder engagement: Practicing the ideas of stakeholder theory. Teoksesta: Freeman, R. E., Kujala, J. & Sachs, S. (toim.) Stakeholder Engagement: Clinical Research Cases. Dordrecht: Springer, 1–12.
[3].  Jones, J., & Barry, M. M. (2011). Exploring the relationship between synergy and partnership functioning factors in health promotion partnerships. Health Promotion International, 26(4), 408–420. https://doi.org/10.1093/heapro/dar002
[1]. Leinonen, J. (2023). Monitoimijainen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnoilla. Focus Localis, 51(2). https://journal.fi/focuslocalis/article/view/125874