Suomalaista sosiaalityötä ja sen tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa hiljaiseksi ammattikunnaksi, joka vetäytyy julkisesta keskustelusta. YTM Katriina Sirkan väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalityössä vaikuttaminen on aktiivisempaa ja monimuotoisempaa kuin aiemmat tutkimukset antavat ymmärtää.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään lukuisia rakenteellisia muutoksia, jotka haastavat pohtimaan sosiaalityön roolia.

Sosiaalityön toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Muutokseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten globaalit kriisit ja hallinnolliset uudistukset. Sosiaalityön on kyettävä vastaamaan näihin muutoksiin ja uudistumaan, jotta se voi toimia vaikuttavasti.

Katriina Sirkan mukaan suomalaista sosiaalityötä ja sen tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa hiljaiseksi ammattikunnaksi, joka vetäytyy julkisesta keskustelusta.

– Hiljaisuuden kulttuurin on esitetty tarkoittavan pelkoa ottaa itsenäisesti kantaa julkisuudessa sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Tämän seurauksena sosiaalityöntekijät osallistuvat julkiseen keskusteluun usein varovasti tai epäsuorasti, Sirkka kuvailee.

Sirkka tarkastelee väitöstutkimuksessaan sosiaalityön julkista vaikuttamista. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa rakenteellisesta sosiaalityöstä analysoimalla sosiaalityönteki­jöiden vaikuttamisen tarinoita. Kaikki haastatellut sosiaalityöntekijät vaikuttivat julkisesti ammatilli­sessa roolissaan.

Moniulotteista, aktiivista ja merkityksellistä

Vaikuttaminen näyttäytyy sosiaalityöntekijöiden tarinoissa moniulotteisena, aktiivisena ja merkityk­sellisenä osana rakenteellista sosiaalityötä.

– Tutkimukseni perusteella väitän, että sosiaalityössä vaikuttaminen on aktiivisempaa ja monimuotoisempaa kuin aiemmat tutkimukset antavat ymmärtää. Vaikuttamista tapahtuu erilaisissa suhteissa ja verkostoissa.

Ennen näkyvää tuotosta, kuten mielipidekirjoitusta, sosiaalityöntekijät tekevät paljon nä­kymätöntä työtä. Lisäksi vaikuttaminen voi olla välillistä, esimerkiksi kan­nustamista ja ideoiden tarjoamista niille tahoille ja tekijöille, jotka tuot­tavat lopullisen julkisen kannanoton.

 – Sosiaalityöntekijät korostivat vaikuttamisen myönteisiä puolia. He painottivat, että vaikuttami­nen on tärkeää sekä heille itselleen että ammatin näkyvyydelle. Rakenteellinen sosiaalityö edellyttää tämän perusteella vahvaa asemaa sosiaalityön koulutuksessa ja ammatillisessa kehittämisessä.

Tutkimuksen perusteella keskeistä on myös, että sosiaalityön asiakkaat otetaan aktiivisesti mukaan vaikutta­miseen ja kehittämiseen.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Katriina Sirkan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Tulisieluiset vaikuttajat sosiaalityössä: Tutkimus sosiaalityöntekijöiden vaikuttamisen tarinoista tarkastetaan Lapin yliopistossa 2.10. 2026 klo 12 alkaen Fellman-salissa (Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Kati Närhi Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Katriina Sirkka valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2008. Tällä hetkellä hän työskentelee Lapin yliopistossa yliopisto-opettajana yhteiskuntatieteissä sosiaalityön oppiaineessa. Aiemmin hän työskenteli sosiaalityöntekijänä mm. päihdehuollossa, toisen asteen oppilaitoksessa sekä kunnan sosiaalihuollossa.

Lisätietoja

Katriina Sirkka, katriina.sirkka@ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Katriina Sirkka (2026) Tulisieluiset vaikuttajat sosiaalityössä: Tutkimus sosiaalityöntekijöiden vaikuttamisen tarinoista. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 438, Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-556-7