VTL, KM Heini Kapasen sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee, miten mielenterveystoipujat rakentavat puhetta toipumisestaan järjestöllisissä vertaisyhteisöissä, joissa he toimivat sekä vertaisina että kokemusasiantuntijoina. Tutkimus selvittää, millaista kokemustietoa vertaisina toisilleen toimivilla mielenterveystoipujilla on pitkäkestoisista mielenterveyden haasteista toipumisesta.

Kapasen tutkimuksen aihe on ajankohtainen ja liittyy julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, miten pitkäkestoisia mielenterveysongelmia kokeneiden kokemukset ja näkemykset otettaisiin mukaan, kun palveluita kehitetään.

­– Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa palveluiden kehittämiseksi ovat jääneet osin sivuun tai huomioimatta, Kapanen sanoo.

Toipumista estävinä tekijöinä Kapanen tuo esiin sairastamisen oireiden heijastumisen arkielämään, toiseuden kokemukset, stigman sekä hoito- ja palvelujärjestelmän järjestelm­äkeskeiset yksilön sivuuttavat käytän­teet. Palvelujärjestelmälähtöisyys ja joustamattomat toimintatavat vaikeuttavat kokonaisvaltaista toipumista.

Tutkimus osoittaa, että ammattilaisten asenteilla, käsityksillä, kulttuurilla ja sanavalinnoilla kohtaamisissa on keskeinen merkitys siihen, miten toipujien käsitykset omista mahdollisuuksistaan muotoutuvat. Palveluissa ja kohtaamisissa näkyvät käsitykset mielenterveystoipumisesta ja toipujista vaikuttavat siihen, miten toipujat hahmottavat itseään, joko vahvistaen stigmaa tai tukien toipumista.

Tutkimuksen keskeinen tulos on mielenterveystoipumisen polun jäsentäminen monivaiheisena ja moniulotteisena prosessina. Se rakentuu kunkin yksilöllisistä toipumisen prosesseista arkielämässä. Toipumisen polkua kuvaa muutos, miten palvelujärjestelmän ja kohtaamisten tuottamat oletukset ja käsitykset koetaan. Samalla henkilö siirtyy toimenpiteiden kohteena olevasta mielenterveyspo­tilaasta laveammin elämäntilannetta ja kokemuksellisuutta tunnistavaksi sairastavaksi, ja edelleen toipujaksi, vertaiseksi ja kokemusasiantuntijaksi.

– Toipumispuheessa muuttuu suhtautuminen itseen, toisiin ja arkielämään. Kapanen toteaa.

Toivo ja usko toipumisen mahdollisuuteen, toipumisen konkreettisten keinojen löytyminen ja vertaisten ja kokemusasiantuntijuuden keskeinen merkitys ovat Kapasen mukaan toipumista tukevia tekijöitä. Ammattilaisten ja läheisten myönteinen ja rohkaiseva tuki ja käsitykset heijastavat käsityksiä itsestä, ja samalla myös vaikuttavat niihin.

Kaksi puhumisen tapaa

Tutkimuksessa erotetaan vertaisyhteisöjen keskusteluista kaksi puhumisen tapaa; tilaa antava ja mukaan lähtevä. Tilaa antavassa vertaisten puheessa korostuu, että jokaisen omakohtainen kokemusasiantuntijuus on sellaisenaan arvokas. Mukaan lähtevässä puheessa vertaisyhteisössä rikastuu kokemustieto omakohtaisesta ja yhteisöllisestä kokemusasiantuntijuudesta.

Kapanen tunnistaa vertaisten toipumiskeskusteluista kolme erilaista ääntä: Omakohtainen ääni ilmentää yksilöllistä mielenterveystoipumispuhetta, joka tulee hyväksytyksi vertaisten keskustelussa yhteisesti kuultuna, sanoitettuna ja jaettuna. Vertaisen ääni tuo esiin yhteisöllistä vertaistietoa toipumisesta. Kokemusasiantuntijan ääni osoittaa pyrkimyksiä vaikuttaa asenteisiin, palvelujärjestelmän käytänteisiin ja kehittää kohtaamisia toipujalähtöisiksi. 

Kapasen tutkimus tuo esiin, että toipumisessa on merkityksellistä sosiaalisen identiteetin uudelleen kehystyminen. Suuntautuminen kohti toipujan, vertaisen ja kokemusasiantuntijan identiteettiä purkaa itsestigmatisoitumista ja vakiintuneita luokitteluita itsestä.

– Vertaisilta vertaisena saatu emotionaalinen tuki tuo toivoa ja uskoa toipumiseen, yhteenkuuluvuuden kokemusta sekä käytännön tietoa ja ratkaisukeinoja omakohtaiseen toipumiseen, Kapanen toteaa.  

Toipujan tukena  

Kokemusasiantuntijan omakohtainen ja vertaisuudessa rakentuva kokemustieto toipumisesta on arvokas pääoma. Kokemusasiantuntijan rooleihin kuuluvat vertaistoipujan rinnalla kulkeminen, ammattilaisten ja toipujan ymmär­rystapojen silloittaminen sekä pyrkimys vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Silloittamisen vaikeus tulee näkyväksi, kun ammat­tilaisten ja organisaatioiden toimintakäytänteet määrittävät kokemusasiantuntijan sopivuutta tehtäväänsä.

Kapasen mukaan toipujalähtöisen toipumisen tukemiseen on tarve palvelujärjestelmässä ja tätä kuvaavat julkiseen palvelujärjestelmään ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvä tarve kehittää käytäntöjä.

Kokemusasiantuntijat ja moniammatillinen yhteistoimijuus tulisi mahdollistaa kaikissa toipumisen polun vaiheissa. Toipujan toipumisen tueksi tulisi hänen niin toivoessaan mahdollistaa vertainen tukihenkilönä. Toipumisen polun eteneminen hyötyisi Kapasen toipumissuunni­telmaksi nimeämästä toipumisen työvälineestä, joka on laveampi, elämäntilanteet huomioiva tapa hahmottaa toipumisen polku ja sen toteutuminen.

– Järjestölähtöisellä vertaistuella ja kokemusasiantuntijatoiminnalla on olennainen merkitys mielenterveysongelmiin liittyvän stigman hälventämiseen tähtäävässä työssä, korostaa Kapanen.            


Näiden avulla voidaan tukea toipujien sosiaalisen identiteetin uudelleen rakentumista ei vain vertaisyhteisöissä vaan myös arkielämän yhteisöissä kuten opiskelu- ja työyhteisöissä sekä palvelujärjestelmien puhe- ja toimintatavoissa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

VTL, KM Heini Kapasen väitöskirja Mielenterveystoipumisen rakentuminen puheena tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 21. marraskuuta 2025 klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Liisa Hokkanen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väittelijästä:

Heini Kapanen on valmistunut valtiotieteiden lisensiaatiksi ja kasvatustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja:

Heini Kapanen
kapanen.heini@gmail.com

Tietoa julkaisusta:

Kapanen, Heini (2025) Mielenterveystoipumisen rakentuminen puheena. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 422. ISBN 978-952-337-518-5, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-518-5