Filosofian maisteri Hanna-Kaisa Sulosen väitöstutkimuksen mukaan viestinnällä on suuri merkitys verkkotutkintoa opiskeleville ammattikorkeakouluopiskelijoille. Viestintä rakentaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja sen avulla tarjotaan tärkeää vertaistukea. Lisäksi verkko-opiskelijoiden viestintä on aktiivista ja monikanavaista.

Sulosen väitöstutkimus osoittaa, että verkko-opiskelijat kokevat olevansa yhtenäinen joukko, joka saa paljon tukea hyvin toimivasta vertaisryhmästä. Opiskelijoiden välinen keskinäisviestintä on merkityksellistä sekä yhteisöllisyyden tunteen että vertaistuen näkökulmasta. Tutkimuksessa havaitaan, että opiskelijat viestivät keskenään mieluusti niin, että opettaja ei näe heidän viestintäänsä tai pääse osaksi sitä. Tulosten perusteella opettajan läsnäolon koetaan hidastavan ja hankaloittavan yhteistä työskentelyä.

Sulonen tunnistaa opiskelijoista myös kolme erilaista tyyppiä: ryhmätyöskentelijät, yksilötyöskentelijät ja kaikkiruokaiset. Ryhmätyöskentelijöille runsas keskinäinen viestintä ja erityisesti yhteisöllisyys ovat tärkeitä asioita. Toinen ryhmä on yksilötyöskentelijöitä, joille vertaisryhmä ja yhteisöllisyys ovat vähemmän merkityksellisiä tekijöitä.

– Voidaan ajatella, että tämä ryhmä on saattanut päätyä verkko-opiskelun pariin nimenomaan siksi, että verkko-opiskelun saatetaan ajatella sisältävän vain yksilötehtäviä, Sulonen toteaa.

Kolmas ryhmä on niin sanottu kaikkiruokaisten ryhmä, joka oli tasaisen tyytyväinen niin vertaisryhmätyöskentelyä, yhteisöllisyyttä kuin verkko-opiskelua kohtaan, eikä mikään piirre erottunut selvästi.

Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä julkisuudessa keskustellaan jatkuvasti digitalisaation vaikutuksista kaikkiin elämän osa-alueisiin, myös koulutukseen, ja verkko-opiskelu on merkittävä osa tätä murrosta. Kun tarkastellaan verkko-opiskelijoiden välistä viestintää, nähdään, miten teknologia muovaa sosiaalista vuorovaikutusta, yhteisöjä ja opiskelua laajemmin.

Epävirallinen keskinäisviestintä merkityksellistä vertaistuen näkökulmasta

Sulosen mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon myös ihmisten kokemasta yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden puutteesta.

– On totta, että verkko-opiskelu saattaa lisätä opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyden tunnetta, Sulonen sanoo.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että onnistunut verkkoviestintä luo opiskelijoiden välille yhteisöllisyyttä, ja yhteisöllisyyden tunteen kannalta oman ryhmän välinen keskinäisviestintä voi olla opiskelua kannatteleva voima. Vertaistuen kannalta erityisen merkityksellistä on opiskelijoiden välinen informaali eli epävirallinen keskinäisviestintä.

– Aikaisemmissa tutkimuksissa informaali keskinäisviestintä on esiintynyt jonkinlaisena virallisen viestinnän sivutuotteena, mutta tässä tutkimuksessa opiskelijat kokivat, että nimenomaan epävirallisen keskinäisviestinnän avulla he voivat rakentaa keskinäistä suhdettaan, nähdä toisensa todellisina ihmisinä, Sulonen toteaa.

Epäviralliset keskustelut ovat tärkeitä erityisesti toisiin tutustumisen, yhteisen työskentelyn helpottumisen ja vertaistuen kannalta.

Vaikka kyseessä onkin tapaustutkimus, Sulosen mukaan tämän väitöstutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää myös muiden koulutusten toimijat, kuten opettajat, verkkotutkintojen kehittäjät ja organisoijat. Kokonaan verkossa järjestettävät ammattikorkeakoulututkinnot ovat usein päiväopiskelua suositumpia, ja koska korkeakouluopiskeluun saattaa kuulua suuri määrä ryhmätöitä, on tärkeää tietää, miten opiskelijat keskenään viestivät, jotta heitä voidaan tukea oikealla tavalla. Tulevaisuudessa verkkotutkintojen lukumäärä tulee todennäköisesti lisääntymään, mitä korona-aika on osaltaan vauhdittanut.

Tietoa väitöstilaisuudesta

FM Hanna-Kaisa Sulosen väitöskirja Näppäimistöllä rakennettu yhteisö. Tapaustutkimus keskinäisviestinnän merkityksestä ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoille tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 19. syyskuuta 2025 klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Heidi Hyytinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti Hanna Vuojärvi Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Hanna-Kaisa Sulonen on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2009. Hän työskentelee lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja

hanna-kaisa.sulonen(a)iki.fi

Tietoa julkaisusta

Hanna-Kaisa Sulonen (2025) Näppäimistöllä rakennettu yhteisö. Tapaustutkimus keskinäisviestinnän merkityksestä ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoille. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 412. ISBN 978-952-337-490-4, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-490-4