Palautteesta toimenpiteiksi: muutamia ajatuksia tohtorikoulutuksen kehittämistyöstä

DocSoc360°-tohtoripilotissa tehty tärkeä oivallus on, että palautteen käsittely ei yksin riitä, vaan sen pohjalta tehdyt toimenpiteet on syytä kirjata ja tehdä näkyviksi.

Monitieteinen sosiaalipalveluiden tohtoripilotti (DocSoc360°) on ollut käynnissä kymmenisen kuukautta. Tässä blogitekstissä tarkastelen koordinaattorin silmin palautteen roolia ja merkitystä DocSoc360°-pilotissa. Sekä kerätty että saatu palaute ovat olleet tärkeässä asemassa pilotin kehittämisessä. Palaute on suunnannut kehittämistyötä ja tuonut esiin kehittämiskohteita.

Koko DocSoc360°-tohtoripilotin läpäisevää palautekeskustelua

Näen palauteprosessin monitahoisena ja keskeisenä osana tekemäämme kehittämistyötä. DocSoc360°-pilotissa palautetta kerätään eri toimijaryhmiltä ja eri tavoin. Suullista palautetta on pyydetty väitöskirjatutkijoilta eri yhteyksissä ja sen antamiseen on kannustettu pilotin alusta alkaen.

Pilotin toimintaa on suunniteltu opiskelijalähtöisesti muun muassa paikallisesti käytyjen keskustelujen pohjalta, mistä esimerkkinä Lapin ja Oulun yliopistojen DocSoc360°-väitöskirjatutkijoiden ja -ohjaajien Ylläksen maisemissa syyskuussa 2025 pidetty kirjoitusretriitti. Retriitti-idea syntyi tammikuussa orientaatioviikon lopuksi käydyssä yhteenveto- ja palautekeskustelussa.

Pilottikonsortion yliopistojen edustajista koostuvan ohjausryhmän kokouksissa neljästi vuodessa käydään kierros, jossa kerätään kuulumisia pilotin etenemisestä pilottikonsortiomme seitsemässä yliopistossa. Kaikkinensa ohjausryhmässä käyty keskustelu on ollut avointa ja sen yhteydessä ryhmän jäsenet ovat nostaneet väitöskirjatutkijoiden työn tukemiseen tähtääviä kehittämisideoita.

Suullisten keskustelujen rinnalla olemme keränneet strukturoitua palautetta, josta esimerkkinä on puolivuotispalaute. Se kerättiin verkkokyselynä Rovaniemellä kesäkuussa 2025 pidetyn pilotin ensimmäisen teemaseminaarin jälkeen.

Puolivuotispalaute ja konkreettiset toimet

Puolivuotispalautteessa kysyimme pilotin väitöskirjatutkijoilta ja -ohjaajilta heidän kokemuksiaan pilotin ensimmäisistä kuudesta kuukaudesta. Lomake sisälsi kolme avointa kysymystä, joihin vastaaja sai muotoilla vastauksensa. Tässä vaiheessa pilottia puolivuotispalaute on ollut keskeinen väline pilotin suunnan jäsentämisessä ja toimivien käytäntöjen vahvistamisessa.

Saadun palautteen perusteella pilotin väitöskirjatutkijat ja ohjaajat ovat lähtökohtaisesti olleet tyytyväisiä, ja pilotista on saatu tukea tohtoriopintoihin ja väitöstutkimuksen kirjoittamiseen.

Palautteessa nostettiin myös esiin asioita, joita pilotissa voitaisiin edelleen kehittää. Palautekyselyn vastausten perusteella tunnistettiin muutamia kehittämiskohteita, jotka liittyivät muun muassa asioista viestimiseen ja väitöskirjatutkijoiden edustajan puuttumiseen ohjausryhmästä. Aiemmin ohjausryhmässä käsitellyt asiat ovat tulleet väitöskirjatutkijoiden tietoon silloin, kun on tehty muutoksia esimerkiksi pilotin toimintamuotoihin ja niistä on tiedotettu asiakohtaisesti. Ohjausryhmässä käydyistä keskusteluista kokonaisuudessaan ei ole tiedotettu sen laajemmin.

Palautteeseen reagoidaan nopeasti, koska pyrimme koordinoimaan pilottia ketterästi.

Palautteesta julkaistiin pilotin tiedotuskanavassa yhteinen palautekooste, jossa oli yhteenveto palautteen pääkohdista ja selkeät toimenpiteet niihin vastaamiseksi. Viestinnästä kirjasimme palautekoosteeseen liittyen kaksi konkreettista toimenpidettä, jotka toteutetaan seuraavasta ohjausryhmäkokouksesta alkaen: 1) laadimme jatkossa kaikille pilottimme jäsenille avoimen tiivistyksen ohjausryhmässä käsiteltävistä aiheista ja 2) valitsemme ohjausryhmään väitöskirjatutkijoiden edustajan ja varajäsenen. Näin toimittiin myös muiden toimenpiteitä vaatineiden aihepiirien osalta.

Palaute ja siihen vastaaminen työotteena

Palautteeseen reagoidaan nopeasti, koska pyrimme koordinoimaan pilottia ketterästi. Tämän mahdollistaa muun muassa oma työroolini DocSoc360°-pilotin kokoaikaisena koordinaattorina, jonka tehtävänä on hoitaa pilotin asioita ja kuunnella niin väitöskirjatutkijoita kuin -ohjaajia. Myös pilotin taustalla olevassa Valtakunnallisessa sosiaalityön yliopistoverkostossa (Sosnet) tehty yhteistyö luo edellytyksiä toimivalle vuorovaikutukselle. Pilottimme vastuullinen johtaja Merja Laitinen avaa tarkemmin pilotin taustoja ja lähtökohtia blogikirjoituksessaan.

Tiedetään jo ennalta, että palautteen kerääminen on minkä tahansa kehittämishankkeen toiminnan kannalta keskeistä. Muodollisen palautteen keruun tärkeydestä puhuttaessa on syytä huomioida palautteen keruun oikea-aikaisuus. Palautetta ei kuitenkaan kannata kerätä, jos siihen ei tarvittaessa reagoida. Käytännön oivalluksemme on, että palaute ja siitä aiheutuvat toimenpiteet kannattaa kirjata ja tehdä näkyviksi.

Ajattelen, että palaute ei ole vain silloin tällöin kerättyjä lomakkeita, vaan esimerkiksi omassa työssäni tohtoripilotin koordinaattorina se nivoutuu osaksi arjen käytäntöjä. Keskeistä on ylläpitää keskusteluyhteyttä pilotin toimijoiden kanssa ja heidän välillään. Voisikin ajatella, että kehittämishankkeissa parhaimmillaan palautteen kerääminen ei rajoitu pelkästään lomakepalautteisiin, vaan se muodostuu ikään kuin refleksiiviseksi työotteeksi, jolla kehittämistyötä tehdään.

---

Kirjoittaja: Katri-Maria Järvinen on sosiaalipolitiikan alalta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori, joka työskentelee DocSoc360°-tohtoripilotin koordinaattorina Lapin yliopistossa.