Kasveista opiskelu voi olla mielenkiintoista – uusia lähestymistapoja lasten ja nuorten opetukseen

Teksti: Atte Itkonen  
Kuvat: Ville Rinne 

Monet nuoret viettävät suuren osan ajastaan sisätiloissa kuten kotona, koulussa tai kaverin luona. Kun aikaa ei vietetä luonnossa, tietämys ja käsitys luonnosta jää rajalliseksi. Se voi johtaa vääristyneeseen luontosuhteeseen ja kasvilukutaidottomuuteen.

Kasvilukutaidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa eri kasvilajeja sekä ymmärtää niiden merkitys ekosysteemissä, luonnon kiertokulussa ja maapallon toiminnassa. Se on myös ymmärrystä siitä, miten kasvit vaikuttavat ympäristöönsä ja kuinka ne liittyvät laajempiin ekologisiin prosesseihin.

Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen kertoo, että lapsuus- ja nuoruusajan kokemukset vaikuttavat merkittävästi ihmisen ympäristöasenteisiin ja ajattelutapoihin.

– Siksi kasveihin ja luontoon liittyvän peruskouluopetuksen tulisi olla aidosti innostavaa ja oivallusta lisäävää, Ratinen painottaa.

Käsikirja ja harjoitukset tukevat opetusta

Ratinen osallistui yhdessä Lapin yliopiston yliopistonlehtori Ulla Kemin kanssa kansainväliseen Education for Plant Literacy –hankkeeseen, jossa kehitettiin uusia lähestymistapoja kasveista opettamiseen.

Viiden eurooppalaisen maan opettajankouluttajien, opetusmenetelmien asiantuntijoiden ja kasvitieteen tutkijoiden yhteistyön tuloksena syntyi kasvilukutaidon opettajan käsikirja sekä harjoituskirjat opettajankoulutuksen, alakouluun ja aineenopetukseen. Ratisen ja Kemin vastuulla oli erityisesti alakouluun liittyvä opetus. 

Ratinen ja Kemi rohkaisevat käyttämään kasveista opettamiseen monipuolisia menetelmiä, sillä ne lisäävät opiskelemisen mielekkyyttä. Samalla voidaan jo nuorena herättää kiinnostus tutkimustyöhön.  

– Opettajilla on ratkaiseva rooli, kun suunnitellaan ja toteutetaan oivalluksia mahdollistavia pedagogisia lähestymistapoja, Ratinen sanoo.

– Oikein valitut menetelmät sitouttavat oppilaat, edistävät syvällistä oppimista ja lisäävät kasvien välttämättömyyden ymmärtämistä monimuotoisen elämän ylläpidossa maapallolla, Ratinen jatkaa.

Käytännön harjoitukset ovat avain innostumiseen

Alakoulun, aineenopetuksen ja opettajankoulutuksen tehtäväkirjoissa käytetään esimerkiksi lämpökameroita ja infrapunamittareita kasvien viilentävän vaikutuksen mittaamiseen sekä mobiilimikroskooppeja kasvien rakenteiden tutkimiseen. Lisäksi opetellaan ekosysteemeissä toimivien luonnonkappaleiden suhteita toisiinsa ryhmäleikkien avulla. 

– Nuorten innostus kasveihin kannattaa herättää varhain, sillä mitä aikaisemmin kiinnostus syttyy, sitä kauaskantoisemmaksi oppiminen muodostuu, huomauttaa yliopistonlehtori Ulla Kemi. 

Kiinnostusta aiheeseen voi lisätä myös esimerkiksi niin, että kasveihin liitetään tarinoita ja luonteenpiirteitä.

– Kun kasvi saa roolin, persoonan tai tehtävän, se muuttuu kiinnostavammaksi. Kasvi voi olla viekas, petollinen tai jopa ällöttävä, Kemi antaa esimerkin.  

– Samalla tavalla kuin eläintarinoiden avulla muistetaan eksoottiset eläinlajit, kasvien maailmaa voidaan avata tuomalla esiin kasvien eriskummallisia ja luonnolle tärkeitä toimintoja.

Kun kasvit tulevat tutuiksi, ympäristö avautuu uudella tavalla. Se, mikä ennen näyttäytyi vain vihreänä taustana ikkunan takana, voi muuttua tunnistettavaksi, ymmärrettäväksi ja merkitykselliseksi osaksi arkea.

Hankkeen tuottamat materiaalit ovat kaikkien vapaasti käytettävissä hankkeen verkkosivuilla. Suomen lisäksi materiaaleista on käännökset englanniksi, tšekiksi, hollanniksi ja saksaksi. Voit ladata kasvilukutaidon opettajan käsikirjan sekä harjoitusmateriaalit eri koulutusasteille täältä: https://planteducation.eu/#results

Euroopan unionin osarahoittaman (Erasmus+) Education for Plant Literacy -hankkeeseen osallistuivat vuosina 2022–2024 Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ohella koulutusorganisaatiot Tšekistä, Saksasta, Itävallasta ja Alankomaista.  

https://planteducation.eu