Ekologisen pyhiinvaelluksen tutkimushanke syventää ymmärrystä matkailun ja retkeilyn roolista ekologisten kriisien aikakaudella ja tukee EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita kohti ekologista siirtymää.

Teksti: Jaana Ojuva
Kuvat: Emily Höckert ja Anna-Emilia Haapakoski

Lapin yliopiston johtama tutkimushanke sai vuoden 2025 lopussa 1,1 miljoonan euron rahoituksen EU:n Biodiversity and Transformative Change -ohjelmasta ekologisen pyhiinvaelluksen tutkimiseen ja kehittämiseen.

Uusi hanke jatkaa luontevasti Lapin yliopiston ILA-tutkimusryhmän (Intra-living in the Anthropocene) aiempaa työtä. Monitieteisen ILA-ryhmän tutkijat ovat jo pidempään tarkastelleet matkailun mahdollisuuksia ekologisten kriisien aikana.

– Meneillään oleva luontokato edellyttää, että ihmisen ja luonnon suhdetta ajatellaan uudelleen ja korjataan, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, Lapin yliopiston tutkijatohtori Emily Höckert.

Mutta mitä on ekologinen pyhiinvaellus? Höckert ei anna valmista vastausta. Tarkoitus on, että hankkeen nimi pysäyttää ja kutsuu mukaan pohtimaan.

Pyhiinvaellus voi tuoda monille mieleen historialliset siirtomaaretkikunnat ja uskonnolliset seremoniat. Ekologinen pyhiinvaellus ei kuitenkaan liity uusien paikkojen valloittamiseen tai kirkkoon. Siihen voi silti sisältyä hengellisiä ulottuvuuksia.

Höckertin tutkimustiimille ekologiseen pyhiinvaellukseen liittyy kävelemisen lisäksi vahvasti ajatus pysähtymisestä. Hidastaminen, rauhoittuminen ja avoimuus yllätyksille avaavat mahdollisuuksia merkityksellisiin lajien välisiin kohtaamisiin ja luontosuhteen vahvistumiseen.

– Toivomme, että yhdessä käveleminen ja ihmettely laajentavat ymmärrystä siitä, miten ihmisen ja muun elonkirjon hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa, Höckert lisää.

Vaellusreitit paljastavat ekosysteemien monimuotoisuuden tilan

Hankkeen aikana pohjoismaiset tutkijat jalkautuvat neljälle olemassa olevalle vaellusreitille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Hankkeen väitöskirjatutkija Anna-Emilia Haapakoski kertoo, että matkailijat vaeltavat usein suojelluilla alueilla sijaitsevilla reiteillä, mikä voi antaa virheellisen käsityksen metsien tilasta.

– Esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvät infrastruktuurihankkeet, kuten tuuli-, vety- ja vesivoima, valtaavat jatkuvasti lisää tilaa syrjäseutujen yhteisöistä ja ekosysteemeistä. Samalla ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja paikallistuntemukseen pohjautuvaa päätöksentekoa, Haapakoski kertoo.

Siksi tutkimushankkeen reitit on valittu niin, että niiden varrella olevissa ekosysteemeissä näkyvät matkailun ja luonnonsuojelun lisäksi myös muun muassa metsätalouden, infrastruktuurihankkeiden, maanviljelyn ja metsästyksen vaikutukset.

Suomesta mukana on Sallan ja Savukosken kuntien halki kulkeva osuus presidentti Urho Kaleva Kekkosen mukaan nimetystä valtakunnallisesta UKK-vaellusreitistä.

UKK-puiston kyltti. taustalla vanha hakkuuaukea ja metsätie.
UKK-reitti on paikoin metsittynyt ja ihmiselle vaikeakulkuinen, kun taas toisaalla sitä leikkaavat avohakkuut ja uudet tiet.

Hankekumppanit toteuttavat reiteillä kokeilevia kävelyinterventioita. Se tarkoittaa, että eri alojen tutkijat, paikalliset ja luonnossa liikkumisen asiantuntijat, kuten esimerkiksi Suomen Ladun sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ja lajitietokeskuksen edustajat, kävelevät yhdessä, ideoivat ja kehittävät edelleen ekologista pyhiinvaellusta luontosuhteita korjaavana käytäntönä.

Höckert avaa kävelyintervention ajatusta esimerkillä.

– Luonnonvarakeskuksen tutkijat kertovat luonnon monimuotoisuuden merkityksestä avainlajien, kuten esimerkiksi mustikan avulla. Sen jälkeen pohdimme yhdessä ihmisten ja muiden lajien suhdetta mustikkaan ja mietimme, miten monilajiset tarinat voisivat auttaa tukemaan mustikoiden elinympäristöjen hyvinvointia.

Mustikka on tärkeä metsäluonnon avainlaji, joka tarjoaa monille muille lajeille ravintoa ja suojaa ja auttaa metsien monimuotoisuuden mittaamisessa.

Tutkimushankkeessa kehitetyt ideat ja ohjeet kootaan hankkeen lopussa ekologisen pyhiinvaelluksen käsikirjaan, joka tulee olemaan vapaasti kaikkien saatavilla.

Ekologinen pyhiinvaellus: Kävelemällä kohti luonnon monimuotoisuutta -hanke

  • Tutkimuskonsortion kokonaisrahoitus 1,1 miljoonaa euroa
  • Lapin yliopiston osuus 236 990 euroa, josta Suomen Akatemian osuus on 130 316 euroa ja Euroopan Komission osuus 35 575 euroa
  • Kumppaneina Luonnonvarakeskus (Suomi), Swedish University of Agricultural Sciences ja Umeå University (Ruotsi), Norwegian Institute for Nature Research ja The National Pilgrimage Center (Norja) sekä University of Iceland (Islanti)
  • Hankkeen kesto 2.2.2026-30.1.2029