Professori Pigga Keskitalo tekee töitä saameksi, suomeksi ja englanniksi sekä välillä myös ruotsiksi ja norjaksi. Arktisen muutoksen ja sopeutumisen tutkimusyhteisön johtaja on kuin kotonaan monikielisessä, rajat ylittävässä tutkimuksessa ja yhteistyössä.

Teksti: Marjo Laukkanen
Kuvat: Marko Junttila

Innostuva. Utelias. Yhteistyöhakuinen.

Näin professori Pigga Keskitalo kuvailee itseään, kun siihen pitää valita vain kolme sanaa. Vaikka kysymys ei hänen mukaansa olekaan helppo, vastaus löytyy lopulta melko nopeasti.

– Innostun aina uuden tiedon äärelle pääsemisestä. Mikään asia ei ole itsestään selvää, vaan tutkimus auttaa katsomaan tuttujakin ilmiöitä uusista näkökulmista. Minulle on tärkeää tuoda esiin erityisesti niitä ääniä ja kokemuksia, jotka eivät aina pääse kuuluviin, Keskitalo kuvailee.

Innostuneisuus näkyy ja kuuluu läpi haastattelun. Arktisten koulutuskysymysten professorina Keskitalo on monessa mukana, ja puheissa vilisee niin kollegoja, hankkeita kuin yhteistyökumppaneita.

Vuoden alussa Keskitalo aloitti yliopiston tutkimusta profiloivan Arktinen muutos ja sopeutuminen -tutkimusyhteisön johtajana. Tutkimusyhteisö kokoaa yhteen eri tieteenalojen tutkijoita tarkastelemaan arktisen alueen muutoksia ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.

– Yhteistyöhakuisuus korostuu tutkimusyhteisön johtajan roolissa, sillä arktisella tutkimuskentällä on hyvin erilaisia intressejä ja toimijoita. Monitieteisellä kentällä myös tutkijoiden kesken on halua ja tarvetta yhteisöllisyyteen.

Koti jokimaiseman ja tunturien keskellä

Keskitalolla on monta tärkeää paikkaa Lapissa, mutta erityinen sija hänen sydämessään on Utsjoella, jossa hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa.

– Olen kasvanut Tenojokilaaksossa Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa kylässä, jossa saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen luonto ovat olleet osa elämääni lapsuudesta lähtien. Siellä konkretisoituu se, miksi arktiset kysymykset ja saamelaiskulttuuri ovat merkityksellisiä meille – nyt ja tulevaisuudessa.

Keskitalo muutti Rovaniemelle vuonna 1992, kun hän aloitti opinnot Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Graduvaiheessa ohjaajat kehottivat häntä harkitsemaan jatko-opintoja. Tilaisuus avautui, kun Keskitalolle soitettiin Sámi allaskuvlasta. Norjan Koutokeinossa sijaitsevaan saamelaiseen korkeakouluun kaivattiin kasvatustieteilijää, joka tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän.

– Minulle sanottiin, että jos olen kiinnostunut jatkamaan opintoja, se tulisi jossakin vaiheessa mahdolliseksi.

Näin myös tapahtui parin vuoden sisällä.

– Jatko-opiskelupaikan hankin Lapin yliopistosta, koska Sámi allaskuvlassa ei voinut siihen aikaan opiskella tohtoriksi.

Rovaniemellä opiskelun ja Koutokeinossa työskentelyn lomassa Keskitalo kotiutui porotilalle Enontekiön Peltovuomaan, puolisonsa kotikylään. Tohtoriksi valmistuttuaan hän sai apulaisprofessuurin Sámi allaskuvlasta. Lapin yliopistoon Keskitalo palasi vuonna 2019, ensin post doc -tutkijaksi ja sitten nykyiseen työhönsä professoriksi.

Kokousrumbaa ja tilaa ajatella

Haastatteluviikolla Keskitalo on menossa pitämään keynote-esitystä Altaan saamelaiskoulutuksen dialogiseminaariin.

– Tarkastelen vertailevasta näkökulmasta saamen kielten opetusta ja opetussuunnitelmia Pohjoismaissa. Puheenvuoroni pohjautuu meneillään olevan LINCOSY-tutkimushankkeen tuloksiin.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan viittä saamen kieltä kolmen maan perusopetuksessa. Samalla kehitetään innovaatioita, joissa saamen kielten oppimista tuetaan esimerkiksi digitalisaation keinoin.

Yleensä Keskitalo pyrkii aloittamaan työpäivänsä aamulenkillä, mutta työmatkat, kokoukset ja vaihtelevat aikataulut voivat muuttaa suunnitelmia.

– Aamulla pitää olla aikaa jäsentää päivän tärkeimpiä asioita, ennen kuin kokousrumba vie mukanaan. Työskentely on nykyisin Teams- ja Zoom-voittoista. Arvostan hetkiä, jolloin voin keskittyä rauhassa lukemiseen, kirjoittamiseen ja ajatteluun. 

Keskitalon tutkimusta yhdistävät oikeudenmukaisuuden, kestävän tulevaisuuden ja arktisen muutoksen teemat. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa erityisesti se, miten erilaiset yhteisöt voivat osallistua oman tulevaisuutensa rakentamiseen muuttuvassa arktisessa toimintaympäristössä.

– Olen kiinnostunut tutkimaan myös digitaalisuuden mahdollisuuksia siinä, miten alkuperäiskansojen kielet voisivat vahvistua ja alkuperäiskansojen tieto nousta keskiöön.

Pigga Keskitalo.

Iloa ja valoa kaikissa vuodenajoissa

Vaikka töitä on paljon, Keskitalo pitää tärkeänä, että aikaa jää myös palautumiselle, perheelle ja omille kiinnostuksenkohteille.

– Vapaa-ajalla nautin elokuvista, musiikista, kirjoista ja luonnossa liikkumisesta. Neljän lapsen äitinä tekemistä ja tapahtumia riittää myös työn ulkopuolella, Keskitalo kertoo.

Vaikka Keskitalo nauttii kaikista vuodeajoista ja löytää niistä iloa ja valoa – jopa kaamoksesta – hänen suosikkiaikansa on menossa parhaillaan.

– Loppukeväällä ja alkukesästä Lappi herää eloon. Muuttolinnut palaavat, luonto vihertää ja vedet solisevat eikä vielä ole sääskiä. Tämä on uuden lupauksen aikaa. Omatkin aistit ovat pinnalla, ja kaiken näkee, kuulee ja haistaa tarkemmin.

Millaisena haluat nähdä Lapin yliopiston kymmenen vuoden päästä?

– Lapin yliopisto tunnetaan entistä vahvemmin kansainvälisenä arktisen alueen, kestävän tulevaisuuden ja alkuperäiskansatutkimuksen edelläkävijänä. Eri tieteen alat tekevät rohkeasti yhteistyötä, ja yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on saanut enemmän jalansijaa pohjoisessa ja globaalisti. Lapin yliopisto on paikka, jossa opiskelijat ja tutkijat rakentavat yhdessä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Pigga Keskitalo

Professori, kasvatustieteiden tiedekunta
Johtaja, Arktinen muutos ja sopeutuminen -tutkimusyhteisö

  • Kasvatustieteiden maisteri, Lapin yliopisto (1997)
  • Kasvatustieteiden lisensiaatti, Lapin yliopisto (2008)
  • Kasvatustieteiden tohtori, Lapin yliopisto (2010)
  • Suomen strategisen neuvoston jäsen (2025–2027)
  • Suomen kasvatustieteellisen seuran hallituksen jäsen (2024–2026)
  • Kasvatusalan monitieteisen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston FinEdin johtoryhmän jäsen (2024–2027)
  • Arctic Six Chair (2024–2026)