Tiedekunnalla on laajat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot ja teemme monialaista yhteistyötä tiede- ja taideorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Arktisen alueen kysymykset ovat tutkimuksellemme keskeisiä, mutta yhteistyökumppaneita ja tutkimuskohteita löytyy kaikilta ilmansuunnilta.

Tutkimusryhmät

Taiteiden tiedekunnassa on neljä tutkimusryhmää. Tutkimusryhmissä tehdään yhteistyötä tutkimushankkeissa ja julkaisuissa. Kaikkiin tutkimusryhmiin kuuluu väitöskirjaohjaajia, väitöskirjatutkijoita ja väitelleitä tutkijoita, taiteilija-tutkijoita ja muotoilija-tutkijoita.

LUX Käyttäjäkokemuksen tutkimusryhmä

Käyttäjäkokemuksen tutkimuksessa yhdistyvät kokemussuunnittelu, nopea prototyyppien rakentaminen ja käyttäjäkeskeiset suunnittelumenetelmät.

Palvelumuotoilun tutkimusryhmä Co-Stars

Tutkimus vastaa paikallisesti ja globaalisti merkittäviin yhteiskunnallisiin, maantieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin palvelumuotoilun, taideperustaisen tutkimuksen ja osallistavien lähestymistapojen avulla.

NACER-tutkimusryhmä

Northern Art, Community and Environment Research (NACER ) on tutkimusryhmä, jossa tutkitaan ja kehitetään taidekasvatusta sekä sosiaalisesti sitoutuneita taiteellisia työtapoja.

Taiteellinen tutkimus ja visuaalinen taide

Olemme monitieteinen tutkimusryhmä, joka koostuu tohtoriopiskelijoista, postdoc-tutkijoista ja taidealojen osaajista. Työskentelemme taiteellisen tutkimuksen, practice based -tutkimuksen, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, visuaalisen viestinnän ja taidehistorian risteyskohdissa. Visuaalisen taiteen, audiovisuaalisen median, taidehistorian ja graafisen suunnittelun aloilla toimiva tutkimusryhmämme edistää tieteiden- ja taiteiden välistä yhteyttä, jossa luova työskentely on sekä tutkimuksen menetelmä että kriittisen tiedontuotannon muoto.

Tutkimustyötämme ohjaa eettinen sitoutuneisuus ja tutkiminen maailmaan osallistumisena. Olemme kiinnostuneita siitä, miten tutkimus voi edistää esimerkiksi ekologisia kysymyksiä, haastaa vallitsevia kerronnan ja katsomisen tapoja ja rakentaa oikeudenmukaisempia ja osallistavampia yhteiskuntia. Tutkimusryhmämme keskeisiä temaattisia alueita ovat muun muassa ekologinen kestävyys, yhdenvertaisuus sekä taiteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Metodologisesti painotamme taiteelliseen ja suunnittelulliseen työhön perustuvia tutkimusmenetelmiä, joissa käytännön tekeminen yhdistyy teorian muodostamiseen. Kannustammekin tohtoriopiskelijoitamme ja tutkijoitamme sommittelemaan tutkimusasetelmia, joissa yhdistyvät luontevasti tieteellinen ja luova kirjoittaminen sekä taiteellinen praktiikka.

Tutkimusryhmäämme inspiroi taiteen ja visuaalisuuden mahdollisuudet kriittisinä tiedon tuottamisen tapoina. Vaalimme tutkijayhteisöä, jossa tieto rakentuu yhteisöllisesti, keskustellen ja toisiltamme oppien.

Väitöskirjojen ohjaajat ja tutkimushankkeiden johtajat:

Mari Mäkiranta
Apulaisprofessori, kuvallinen viestintä

Anniina Koivurova
Professori, taidehistoria

Leena Raappana-Luiro
Professori, graafinen suunnitelu

Kristiina Koskinen
Yliopistonlehtori, kuvallinen viestintä

Matti Tainio
Yliopistonlehtori, kuvataideilmaisun ja tutkimuksen vuorovaikutus

Tomi Knuutila
Yliopistonlehtori, digitaalinen media

Tutkimusjulkaisuja:

Hiltunen, Kaisa & Koskinen Kristiina (toim.) (2025) Audiovisuaalinen metsä. Lähikuva 3/2025.

Knuutila, Tomi (2018). Qualities of Simplicity in Designing Interactive Art. Lapin yliopisto: Acta electronica Universitatis Lapponiensis.

Koivurova, Anniina & Katajamäki, Jonna (toim). (2026) Hirsien hiljaisuus – luovuuden voima: Särestön merkitys Reidar Särestöniemen elämässä ja taiteessa. Rovaniemi : Väyläkirjat.

Koskinen, Kristiina (2025). Metsäsuhteita dokumenttielokuvassa: kehon ja tunteiden kertoma todellisuus. Lähikuva, 38(3), 32–50.

Koskinen, Kristiina (2025). Muuttuvan metsän ajallisuudesta. Teoksessa Leena Paaskoski, Heikki Roiko-Jokela & Marko Rikala (toim.), Metsien aika. Lusto – Suomen Metsämuseo & Metsähistorian Seura, 24–36.

Koskinen, Kristiina, Knuuttila, Raila & Mäkiranta, Mari (eds.) (2026), End and Ending Times, RUUKKU – Studies in Artistic Research 23/2026. (Forthcoming.)

Loukola, Maiju, Mäkiranta, Mari, & Tolonen, Jonna (eds.) (2023). Figurations of Peripheries Through Arts and Visual Culture. London & New York: Routledge Advances in Art and Visual Studies.

Mäkiranta, Mari, Tolonen, Jonna & Hämäläinen, Niina (eds.) (2027). Taideaktivismi – Kalevalaseuran Vuosikirja 106. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. (Forthcoming.)

Mäkiranta, Mari, Tolonen, Jonna & Kontturi, Katve-Kaisa (eds.) (2026) Art, Activism and Genderer Violence. TaHiTi – Taidehistoria tieteenä, Vol 15 Nro 2.

Mäkiranta, Mari, Tolonen, Jonna, & Puuronen, Vesa (eds.) (2023). Artivism. Ruukku – Studies in Artistic Research 20/2023.

Mäkiranta, Mari & Puuronen, Vesa (2025). Kairattu sydän: kamppailuja Viiankiaavasta.In: Roger Norum, Veera Kinnunen, & Niina Hämäläinen (eds.) Käänteet ja kierrot: kulttuuriset ympäristömuutokset pohjoisessa. Kalevalaseuran vuosikirja 104. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 263–282.

Mäkiranta, Mari & Puuronen, Vesa (2025). Oranssia pölyä! Taideaktivismi ja pohjoinen jokiluonto. In: Teo Kurki, Jari Martikainen, Tuija Saresma, Saara Jäntti & Sari Pöyhönen (eds). Taide tietämisen tapana. Jyväskylän yliopisto: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja; Nro 137.

Raappana-Luiro, Leena (2020). Happy hearts do not hang down: the design process for the 2018 Valentine’s Day postage stamps of Finland. Visual Communication, 21(4), 507-517.

Tainio, M., & Lyytimäki, J. (2022). Uskallammeko ulos pimeään? Urbaanissa yöluonnossa liikkumisen estetiikkaa. Teoksessa J. Mikkonen, S. Lehtinen, K. Kortekallio, & N.-H. Kortelainen (toim.), Ympäristömuutos ja estetiikka, 19-57. Suomen estetiikan seura.

Väitöskirjatutkimus

Taiteiden tiedekunta on yksi taiteiden koulutusalan yliopistoyksiköistä Suomessa. Tiedekunnan tutkimuksessa keskitytään laaja-alaisesti muotoiluun, kuvataiteeseen ja mediaan. Väitöskirjatutkijat ovat osa tiedekunnan monitieteistä ja kansainvälisesti verkottunutta tutkijayhteisöä.

Taiteiden tiedekunnassa voi suorittaa taiteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon seuraavilla taiteeseen ja muotoiluun liittyviltä aloilta:

  • audiovisuaalinen mediakulttuuri
  • graafinen suunnittelu
  • kuvataidekasvatus
  • muoti ja tekstiilisuunnittelu
  • muotoilu
  • palvelumuotoilu
  • soveltava taide
  • taidehistoria
  • taiteen asiantuntijuus
  • muu taideteollinen ala

Taiteiden tiedekunnan jatkokoulutuksella on aina tieteelliset tavoitteet. Lisäksi väitöskirja voi sisältää taiteellisen produktion. Tohtorin tutkintoa ei voi suorittaa pelkästään taiteellisin tavoittein.

Ohjeet Lapin yliopiston tohtorikoulutukseen hakeutumiseen ovat tällä sivulla.

  • Yliopistotutkija Ashley Colley, Interaction Design, Human Computer Interaction
  • Professori Jaana Erkkilä-Hill, kuvataide, taiteilijapedagogiikka, taiteellinen tutkimus
  • Professori Mirja Hiltunen, kuvataidekasvatus
  • Apulaisprofessori Maria Huhmarniemi, kuvataidekasvatus, soveltava taide, arktinen taide, kestävyys
  • Professori Jonna Häkkilä, muotoilu, käyttäjäkokemus, ihminen–kone-vuorovaikutus
  • Professori Anniina Koivurova, taidehistoria, visuaalinen kulttuuri, taidepedagogiikka
  • Professori Satu Miettinen, palvelumuotoilu, sosiaalinen muotoilu, taideperustainen tutkimus
  • Apulaisprofessori Mari Mäkiranta, visuaalinen kulttuuri, mediatutkimus, taiteellinen tutkimus
  • Professori Ana Nuutinen, muoti, vaatetus ja pukeutuminen
  • Professori Heidi Pietarinen, taidelähtöiset menetelmät (Arts-Based Research), tekstiilitaide, tekstiilihistoria, biotaide
  • Professori Leena Raappana-Luiro, graafinen suunnittelu, visuaalinen kulttuuri ja -viestintä, käytäntöperustainen tutkimus, kuvitus

Dosentit

  • TaT Ashley Colley, Creative technologies -dosentti
  • MA Glen Coutts, Applied visual art education -dosentti
  • VTT Jari Ehrnrooth, kulttuurisosiologian dosentti
  • TaT Mika Elo, mediaestetiikan dosentti
  • FT Päivi Fernström, tekstiilimuotoilun tutkimuksen dosentti
  • TaT Päivi Granö, kuvataidekasvatuksen dosentti
  • FT Aki-Mauri Huhtinen, media- ja informaatioteknologian filosofian ja yhteiskunnallisten seurausten tutkimuksen dosentti
  • FT Ilkka Huovio, taideteollisen koulutuksen dosentti
  • FT Kari Immonen, kulttuurihistorian dosentti
  • FT Hanna-Kaisa Isomäki, soveltavan informaatioteknologian dosentti
  • TkT Satu Jumisko-Pyykkö, ihmiskeskeisen teknologiasuunnittelun dosentti
  • FT Ritva Koskennurmi-Sivonen, muodin tutkimuksen dosentti
  • FT Annakaisa Kultima, pelisuunnittelun ja -taiteen dosentti
  • FT Altti Kuusamo, taide- ja mediasemiotiikan dosentti
  • FT Veli-Pekka Lehtola, pohjoisen kulttuurihistorian dosentti
  • Prof. Kathryn Lipke, kuvanveiston dosentti
  • KT Kaarina Määttä, kasvatustieteen, erityisalana opettajankoulutuksen, dosentti
  • FT Juha Pentikäinen, pohjoisen etnografian ja kulttuurin dosentti
  • TaT Päikki Priha, tekstiilitaiteen tutkimuksen dosentti
  • Dr. Phil. Tom Sandqvist, taidehistorian dosentti
  • PhD Melanie Sarantou, Arts-based research in social design -dosentti
  • FT Jukka Sihvonen, mediaestetiikan dosentti
  • FT K. S. Sitaram, kulttuurien välisen viestinnän dosentti
  • KuT Jyrki Siukonen, kuvataiteen ja kuvataidekirjoittamisen dosentti
  • TaT Mari Suoheimo, Participatory and systemic service design -dosentti
  • TaT Juha Suonpää, taiteen, ympäristön ja luontokuvauksen dosentti
  • TaT Pia Tikka, New narrative forms -dosentti
  • TaT, FL Eija Timonen, lasten mediakulttuurin dosentti
  • FT Marja Tuominen, kulttuurihistorian dosentti
  • FT Jarmo Valkola, audiovisuaalisen havaitsemisen dosentti
  • YTT Hannu Vanhanen, visuaalisen viestinnän suunnittelun ja tutkimuksen dosentti
  • TaT Susann Vihma, muotoilun semantiikan ja historian dosentti

Jos olet kiinnostunut hakemaan tiedekunnastamme dosentin arvoa, katso ohjeet suomeksi (PDF)  ja englanniksi (PDF).

Viimeksi päivitetty: 27.5.2026