CAP-SHARE - Yhteisen osaamisen rakentamista yhteisöjen, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välille    

Tapahtumat

30.10.2026

Hankkeen posterinäyttely esillä Muonion kirjastossa marraskuussa 2026

CAP-SHARE-hankkeen tiedetyöpajoissa toteutettujen posterien näyttelykierros suuntaa marraskuuksi Muonion kirjastoon. Postereissa kuuluu pohjoissuomalaisten lasten ja nuorten ääni. Keskiössä ovat heille tärkeät teemat liittyen luonnon monimuotoisuuteen. Posterit välittävät tulevaisuuteen liittyviä huolia, mutta myös toivoa. Näyttely on nähtävillä Muoniossa 29.10.-30.11.2026.

CAP-SHARE vahvistaa nuorten osallistumista ympäristöä koskevaan toimintaan ja tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. Lapsille ja nuorille tarjottiin keväällä 2026 tiedetyöpajojen kautta areena, jossa heidän äänensä pääsee kuuluville. Tiedetyöpajat tuottivat postereita, joita pääsee nyt ihastestelemaan posterinäyttelyihin.

Science for Schools-työpajojen posterit (posterit 1-4) on toteutettu Enontekiöllä Hetassa. Lapset ja nuoret tutkivat työpajoissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon, lajeihin ja luonnonvaroihin. Työpajojen aiheita olivat mm. Jättipalsami, lumen tulo, pakkaset sekä eläimet. Riekko (Rievssat)-posterissa kuvaillaan lintua, jota posterin tekijät pitävät kaikkein hienoimpana lintuna. He pohtivat vaihtaako riekko enää tulevaisuudessa suojaväriään sekä voiko riekko kadota kokonaan. Sienet (Guobbarat) ja Marjat (Muorjjit) kuvailevat näitä luonnonrikkauksia. Sienten kohdalla ajatuksia herätti esimerkiksi sienten rooli hajottajina sekä hyvien varjoisten sekametsien merkitys. Marjojen suhteen taas pohdittiin lämpimien kesien ja pidemmän kasvukauden mahdollisuuksia, mutta myös riskejä esimerkiksi pölyttäjien kannalta.  

Poronhoidon tulevaisuus ilmaston muuttuessa (posteri 5) esittelee kahden enontekiöläisen nuoren näkemyksiä porotaloudesta ja luonnossa havaituista muutoksista. Posterissa käsitellään muun muassa muuttuneita sääolosuhteita sekä porojen hyvinvointia ja sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Nuoret tuovat esiin myös tulevaisuuden toiveitaan ja ratkaisujaan: paikallista yhteistyötä tutkijoiden kanssa, taloudellisesti kannattavaa poronhoitoa sekä parempaa ymmärrystä saamelaista poronhoitoa ja siihen liittyvää perinnetietoa kohtaan.  Posteri on toteutettu yhteistyössä CAP-SHARE- ja MountResilience-hankkeiden kanssa. 

Nuoret ja poronhoidon tulevaisuus (posterit 6 ja 7) käsittelee kahta teemaa: porojen hyvinvointia, laidunnusta ja muuttuvaa toimintaympäristöä sekä kannattavuutta, yhteistyötä ja sopeutumista muutokseen. Ajatuskarttatyöskentelyn avulla nuoret pohtivat heille tärkeimpiä näkökulmia poronhoidon nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Huolta herättävät muun muassa geopoliittinen tilanne, maankäyttöpaineet ja ilmastonmuutos. Nuorten mukaan poronhoidon ytimessä ovat porojen hyvinvointi sekä kulttuuriin, arvoihin ja identiteettiin nojaava elämäntapa. Voimavaroiksi nostetaan yhteisöllisyys ja yhteistyö. Posterit on toteutettu nuorten työpajoissa yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen, CAP SHARE- ja REBOUND-hankkeiden sekä Arktisen keskuksen tutkijoiden kanssa.

---

12.10.2026

Posterinäyttelykiertue lokakuussa Lapin yliopistolla: Nuorten ajatuksia poronhoidon tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta

Syyskuussa Hetan kirjastolta alkanut CAP-SHARE-hankkeen posterinäyttelykiertue on esillä Lapin yliopistolla lokakuussa 12.-28.10.2026. Yliopiston pääaulassa sijaitsevassa näyttelyssä pääset tutustumaan nuorten ajatuksiin poronhoidon tulevaisuudesta.

Poronhoidon tulevaisuus ilmaston muuttuessa (posteri 1): Enontekiöläiset nuoret kertovat posterissa näkemyksiään porotaloudesta ja luonnossa havaituista muutoksista. Posterissa käsitellään mm. muuttuneita sääolosuhteita sekä porojen hyvinvointia ja sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Nuoret tuovat esiin myös tulevaisuuten toiveitaan ja ratkaisuehdotuksiaan: paikallista yhteistyötä tutkijoiden kanssa, taloudellisesti kannattavaa poronhoitoa sekä parempaa ymmärrystä saamelaista poronhoitoa ja siihen liittyvää perinnetietoa kohtaan Posteri on toteutettu yhteistyössä MountResilience-hankkeen kanssa keväällä 2026.

Nuoret ja poronhoidon tulevaisuus (posterit 2-3): Posterit käsittelevät kahta teemaa: porojen hyvinvointia, laidunnusta ja muuttuvaa toimintaympäristöä sekä kannattavuutta,
yhteistyötä ja sopeutumista muutokseen. Ajatuskartta-työskentelyn avulla nuoret pohtivat heille tärkeimpiä näkökulmia poronhoidon nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Huolta herättävät muun muassa geopoliittinen tilanne, maankäyttöpaineet ja ilmastonmuutos. Nuorten mukaan poronhoidon ytimessä ovat porojen hyvinvointi sekä kulttuuriin, arvoihin ja identiteettiin nojaava elämäntapa. Voimavaroiksi nostetaan yhteisöllisyys ja yhteistyö. Näkemykset on koottu eri puolilla Pohjois-Suomea järjestetyissä työpajoissa keväällä 2026 yhteistyössä Paliskuntain yhdistuksen, CAP-SHARE- ja REBOUND-hankkeiden sekä Arktisen keskuksen tutkijoiden kanssa.

---

22.9.2026

Paneelikeskustelu: Nuorten näkökulmia arktisen alueen keikahduspisteisiin Arctic Circle Assemblyssa Islannissa

Mitä arktisen alueen nopeat ympäristömuutokset merkitsevät nuorille – ja mitä tapahtuu, jos muutokset alkavat vaikuttaa luonnon lisäksi paikallisen tiedon, taitojen ja elämäntapojen jatkuvuuteen?

Näitä kysymyksiä nostetaan esiin CAP-SHARE-hankkeen järjestämässä nuorten paneelikeskustelussa Arctic Circle Assembly 2026 -konferenssissa Reykjavíkissa 9. lokakuuta klo 18.35–19.30 (UTC+0). Biodiversity Tipping Points from Arctic Youth Perspectives -paneeli tuo yhteen arktisen alueen nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä toimijoita keskustelemaan ympäristöllisistä ja kulttuurisista keikahduspisteistä sekä arktisen alueen tulevaisuudesta.

CAP-SHARE on Interreg Northern Periphery and Arctic -ohjelman rahoittama kansainvälinen hanke, jossa tarkastellaan arktisten yhteisöjen mahdollisuuksia vastata nopeisiin ympäristöllisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Hankkeessa tuodaan yhteen tutkimustietoa, paikallista ja alkuperäiskansojen tietoa sekä eri sukupolvien kokemuksia. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vastuulla hankkeessa on erityisesti sukupolvien välistä paikallisen ja alkuperäiskansojen tiedon jakamista ja oppimista koskeva työ.

Nuoret ovat tässä työssä keskeisiä toimijoita. CAP-SHAREssa heidän näkemyksiään arktisen alueen muutoksista ja tulevaisuudesta on käsitelty nuorten kanssa toteutettavissa työpajoissa. Reykjavíkin paneeli jatkaa tätä työtä ja vie nuorten näkökulmat paikallisista keskusteluista kansainväliselle arktiselle foorumille. Tarkoituksena ei ole ainoastaan puhua nuorista tai heidän tulevaisuudestaan, vaan luoda tilaa sille, että nuoret itse osallistuvat keskusteluun arktisen alueen muutoksista.

Mitä keikahduspisteillä tarkoitetaan?

Keikahduspisteet ovat kriittisiä rajoja, joiden ylittyminen voi käynnistää suuria ja vaikeasti palautettavia muutoksia. Arktisella alueella tällaisia muutoksia liittyy esimerkiksi lämpenemiseen, lumen ja jään vähenemiseen sekä ekosysteemien muutoksiin.

Ympäristön muutoksilla on kuitenkin myös yhteiskunnallisia ja kulttuurisia seurauksia. Kun elinympäristö muuttuu nopeasti, voivat samalla muuttua mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoja sekä ylläpitää ja siirtää paikallista ja alkuperäiskansojen tietoa, taitoja, kieliä ja elämäntapoja seuraaville sukupolville. Tästä näkökulmasta ympäristölliset ja kulttuuriset muutokset kietoutuvat toisiinsa.

Nuorten näkökulma on erityisen tärkeä, koska he sekä kokevat tämänhetkiset muutokset että elävät pisimpään niiden seurausten kanssa. Paneelissa heidän kokemuksensa, huolensa ja tulevaisuutta koskevat näkemyksensä tuodaan vuoropuheluun tutkimustiedon kanssa.

Paneeliin osallistuvat:

Sæunn Júlía Sigurjónsdóttir - Tutkija, Biodice, Islanti
Niila-Juhán Valkeapää - Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston hallituksen jäsen, Suomi
Juhán Nikolaus Wuolab Wollberg - Puheenjohtaja, Noereh, Norja
Kristine Nielsen - Tiiminvetäjä, Sosiaalialan oppilaitos, Grönlanti
Arvid Karell - Pohjoismaisen nuorisoneuvoston puheenjohtaja
Rauni Äärelä-Vihriälä - CAP-SHARE hankkeen Suomen projektipäällikkö, Lapin yliopisto (moderaattori)

Tervetuloa kuuntelemaan nuorten näkemyksiä arktisen alueen muutoksesta ja tulevaisuudesta!

Arctic Circle Assembly on Islannin Reykjavikissa 8.-10.10.2026 järjestettävä maailman suurin arktista aluetta koskevan yhteistyön ja vuoropuhelun foorumi, joka yhdistää tutkijat, alkuperäiskansojen edustajat, organisaatiot ja päätöksentekijät rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

---

18.8.2026

Posterinäyttely: Nuorten tiedetyöpajojen satoa – Ajatuksia luonnon monimuotoisuudesta Pohjois-Suomessa 

CAP-SHARE-hankkeen tiedetyöpajoissa toteutetut posterit lähtevät näyttelykierrokselle. Postereissa kuuluu pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten ääni. Keskiössä ovat heille tärkeät teemat liittyen luonnon monimuotoisuuteen. Posterit välittävät tulevaisuuteen liittyviä huolia, mutta myös toivoa. Näyttelyn kierros alkaa Enontekiön kirjastolta missä näyttely on nähtävillä 17.8.–29.9.  

CAP-SHARE vahvistaa nuorten osallistumista ympäristöä koskevaan toimintaan ja tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. Lapsille ja nuorille tarjottiin keväällä 2026 tiedetyöpajojen kautta areena, jossa heidän äänensä pääsee kuuluville. Nuorten tiedetyöpajat tuottivat postereita, joita pääsee nyt ihastelemaan posterinäyttelyyn.  

Science for Schools-työpajojen posterit (posterit 1-4) on toteutettu Enontekiöllä Hetassa. Lapset ja nuoret tutkivat työpajoissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon, lajeihin ja luonnonvaroihin. Työpajojen aiheita olivat mm. Jättipalsami, lumen tulo, pakkaset sekä eläimet. Riekko (Rievssat)-posterissa kuvaillaan lintua, jota posterin tekijät pitävät kaikkein hienoimpana lintuna. He pohtivat vaihtaako riekko enää tulevaisuudessa suojaväriään sekä voiko riekko kadota kokonaan. Sienet (Guobbarat) ja Marjat (Muorjjit) kuvailevat näitä luonnonrikkauksia. Sienten kohdalla ajatuksia herätti esimerkiksi sienten rooli hajottajina sekä hyvien varjoisten sekametsien merkitys. Marjojen suhteen taas pohdittiin lämpimien kesien ja pidemmän kasvukauden mahdollisuuksia, mutta myös riskejä esimerkiksi pölyttäjien kannalta.  

Poronhoidon tulevaisuus ilmaston muuttuessa (posteri 5) esittelee kahden enontekiöläisen nuoren näkemyksiä porotaloudesta ja luonnossa havaituista muutoksista. Posterissa käsitellään muun muassa muuttuneita sääolosuhteita sekä porojen hyvinvointia ja sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Nuoret tuovat esiin myös tulevaisuuden toiveitaan ja ratkaisujaan: paikallista yhteistyötä tutkijoiden kanssa, taloudellisesti kannattavaa poronhoitoa sekä parempaa ymmärrystä saamelaista poronhoitoa ja siihen liittyvää perinnetietoa kohtaan.  Posteri on toteutettu yhteistyössä CAP-SHARE- ja MountResilience-hankkeiden kanssa. 

Nuoret ja poronhoidon tulevaisuus (posterit 6 ja 7) käsittelee kahta teemaa: porojen hyvinvointia, laidunnusta ja muuttuvaa toimintaympäristöä sekä kannattavuutta, yhteistyötä ja sopeutumista muutokseen. Ajatuskarttatyöskentelyn avulla nuoret pohtivat heille tärkeimpiä näkökulmia poronhoidon nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Huolta herättävät muun muassa geopoliittinen tilanne, maankäyttöpaineet ja ilmastonmuutos. Nuorten mukaan poronhoidon ytimessä ovat porojen hyvinvointi sekä kulttuuriin, arvoihin ja identiteettiin nojaava elämäntapa. Voimavaroiksi nostetaan yhteisöllisyys ja yhteistyö. Posterit on toteutettu nuorten työpajoissa yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen, CAP SHARE- ja REBOUND-hankkeiden sekä Arktisen keskuksen tutkijoiden kanssa.

---

17.6.2026

Paneelikeskustelu: Poronhoidon merkitys ja tulevaisuus nuoremmalle sukupolvelle

Kuusi 17-24-vuotiasta nuorta eri puolilta Pohjois-Suomea osallistui Nuorten terveiset ja tulevaisuus -paneelikeskusteluun, joka järjestettiin Poroparlamentti-tapahtumassa Rovaniemellä kesäkuussa 2026. Keskustelua seurasi runsas yleisö, johon kuului poronhoitajia, päättäjiä, tutkijoita sekä muita sidosryhmien edustajia. Keskustelussa käsiteltiin poronhoidon tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, maankäyttöpaineita, poronhoidon kannattavuutta ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Keskustelussa osallistujat korostivat, että poronhoidon tulevaisuus on tiiviisti sidoksissa nuorten tietoon, omakohtaisiin kokemuksiin ja mahdollisuuksiin osallistua poronhoidon kehittämiseen. Nuorten kannustaminen ja mukaanotto poronhoidon arkeen, neuvotteluihin ja päätöksentekoon on siis tärkeää. He painottivat myös elinvoimaisten laidunalueiden merkitystä eri vuodenaikoina sekä kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

CAP-SHARE järjesti paneelikeskustelun yhteistyössä REBOUND-hankkeen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Lisätietoja tapahtumasta ja panelisti Biret Julianna Hættan ajatuksista Ylen artikkelissa: Nuorat ságastalle boazodoalu boahttevuođas boazo­parlameanttas – sii háliidit leat eambo mielde boazobargguin | Sápmi | Yle

---

15.6.2026

Posteriesitys: Nuorten näkemyksiä poronhoidon tulevaisuudesta

CAP-SHARE sekä MountResilience -hanke työskentelivät yhdessä kahden enontekiöläisen nuoren kanssa toteuttaen posteriesityksen poronhoidon tulevaisuudesta muuttuvassa ilmastossa. Nuoret esittelivät työtä onnistuneesti Poro- ja kalapäivillä Rovaniemellä 6.-7.5.2026. He toivat tapahtumaan tärkeää viestiä nuorten paikantuneista kokemuksista poronhoidon arjessa ilmastonmuutoksen edetessä. Lisätietoa tapahtumasta ja nuorten ajatuksista YLE:n artikkelissa:

Guokte ovddit geasi ledje issoras báhkkasat – dutkamuša mielde báhkka geasit leat boazodollui vearrábut go váttis dálvvit | Sápmi | Yle

---

2.6.2026

Science for Schools: Innostamassa tulevaisuuden tutkijoita paikallisen tiedon avulla

Science for Schools -toiminta innosti Suomen saamelaisalueen nuoria tarkastelemaan oman ympäristönsä muutoksia tieteen, paikallisen asiantuntemuksen ja alkuperäiskansojen tiedon näkökulmista. Tutkimalla esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon, lajeihin ja luonnonvaroihin oppilaat syvensivät ymmärrystään omasta elinympäristöstään ja sen tulevaisuudesta. Toiminta osoittaa, kuinka nuorten havainnot ja kokemukset voivat rikastuttaa keskustelua kestävyydestä ja ympäristön muutoksista sekä vahvistaa yhteyttä tieteen ja yhteisöjen välillä.

Lisätietoja CAP-SHARE Science for Schools-toiminnasta:

Molsugo rievssat šat ivnni, šaddetgo šat sarridat? Heahtá skuvlalaččat smihtte prošeavttas earret eará birasrievdamiid | Sápmi | Yle

---

28.4.2026

CAP-SHARE-hankkeen Science for Schools – aktiviteetit jatkuvat tällä viikolla kiinnostavin työpajoin!

Wimme yhdessä tanssitaiteilija Mira Pesosen kanssa pitävät taiteellisia työpajoja Hetan peruskoululla 29.-30.huhtikuuta. Koululaiset pääsevät pohtimaan ja sukeltamaan luonnon, eläinten ja kasvien maailmaan tanssin, liikkeen ja joiun kautta. Wimme on uudenlaista joikaustekniikkaa kehittänyt tunnettu saamelaisartisti. Mira Pesonen on pitkän uran tehnyt tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja.  

---

28.4.2026

CAP-SHARE-hankkeen Lapin yliopiston tiimi vahvistui suunnittelijalla

Kestävyysasiantuntija ja väitöskirjatutkija Auni Haapala on aloittanut työt suunnittelijana Lapin yliopiston CAP-SHARE-hankkeessa 14.huhtikuuta 2026. Haapala osallistuu hankkeen työpajojen ja muiden aktiviteettien toteuttamiseen sekä tuottaa hankesisältöjä, kuten koulutusmateriaaleja ja politiikkasuosituksia, jotka liittyvät arktisen alueen nuorten ja paikallisyhteisöjen osallisuuden vahvistamiseen luonnon monimuotoisuuden kysymyksissä.

Haapalan tausta on monitieteisessä ympäristötutkimuksessa. Hän on aiemmin työskennellyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa mm. Helsingin kaupungilla ja Ilmatieteen laitoksella, tarkastellen erityisesti maankäytön, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden yhtymäkohtia. Vuodesta 2021 lähtien Haapala on syventynyt arktisen alueen paikallisiin ja alueellisiin ympäristöhallinnan kysymyksiin osana väitöskirjatutkimusta, jota hän tekee Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen yksikössä.

Interreg NPA -rahoitteisen CAP-SHARE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa nuorten ja paikallisyhteisöjen toimijuutta sekä sukupolvien välistä tiedonvälitystä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kysymyksissä arktisella alueella. Vuoteen 2027 saakka käynnissä olevan hankkeen toteuttajina ovat Lapin yliopiston lisäksi Islannin luonnonhistoriallinen museo (koordinaattori) sekä norjalainen Arctic Frontiers.

---

27.3.2026

Taideperustaiset menetelmät kestävän tulevaisuuden rakentajina - Science for Schools tiedepaja - Lapin yliopistolla 31.3.2026

CAP-SHARE hanke järjestää tiedepajan yhteistyössä Reboundin, LUX-tutkimusryhmän ja LUMA-keskuksen kanssa. Tiedepajassa osallistujat pääsevät tutustumaan monipuoliseen demojen tarjontaan LUMA-keskuksen luonnontieteistä aina LUX-tiedepajojen teknologiaan.

---

26.3.2026

Haemme suunnittelijaa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan!

Oletko kiinnostunut luonnontieteellisen tiedon välityksestä, yhteisöyhteistyöstä ja arktisen luonnon monimuotoisuuden edistämisestä? Tule mukaan CAP-SHARE -hankkeeseen, Interreg NPA -rahoitteiseen projektiin, jota johtaa Islannin Luonnonhistoriallinen museo yhdessä Lapin yliopiston ja norjalaisen Arctic Frontiersin kanssa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää malleja biodiversiteetin säilyttämiseksi ja ilmastoresilienssin vahvistamiseksi yhdessä yhteisöjen, tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Hankkeessa järjestetään mm. verkkotyöpajoja, paikallisten museoiden yhteistyöprojekteja sekä kansainvälinen nuorten tiedesymposium.

Suunnittelijana tehtäviisi kuuluu:
-Tiedekasvatuksen ja luonnontieteellisen tiedon välittäminen arktisella alueella ja saamelaisalueella
-Yhteistyön rakentaminen tutkijoiden, koulujen ja yhteisöjen välillä
-Työpajojen, webinaarien ja nuorisopaneelien järjestäminen
-Oppimis- ja koulutusmateriaalin kehittäminen

Määräaikainen työsuhde: 6.4.–31.12.2026 (aloitus joustavasti)

Mahdollisuus osallistua kansainväliseen hankkeeseen, joka vahvistaa yhteisöjen osallistumista, sukupolvien välistä tiedonvälitystä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa!

Hae nyt ja osallistu kestävän tiedon ja ilmastoresilienssin rakentamiseen arktisella alueella.

Lisätietoja: Suunnittelija, kasvatustieteiden tiedekunta

---

3.12.2025

Monimuotoisuuteen keskittyvää yhteistyötä CAP-SHARE-hankkeen ja Lapin yliopiston LUMA-keskuksen sekä uJunnu Tiedekasvatuskeskuksen kanssa – Toimintaa kartoituksista kenttätutkimuksiin. 

CAP-SHARE-hankkeen ja LUMA-keskus Lapin, nykyisin uJunnu Tiedekasvatuskeskuksen laajaa yhteistyötä on toteutettu Pohjois-Suomen alueella monimuotoisuuteen liittyvien työpajojen kautta vuoden 2025 aikana Sodankylässä, Muoniossa ja Rovaniemellä. Toimintaa on järjestetty monimuotoisuuteen liittyvien kartoittavien työpajojen kautta sekä vesielinympäristön kenttätutkimuksina. Olemme päässeet tutustumaan myös pienvesistön ennallistamisprojektiin. Yhteistyötä on tehty niin koulujen kuin ympäristöalan organisaatioiden mm. Lapin ELY-keskuksen kanssa.   Lisätietoja LUMA-keskus Lapin Facebookista.

---

2.10.2025

CAP-SHARE-hanke palkittiin tulevaisuuden nousevana ilmiönä

CAP-SHARE – Yhteisen osaamisen rakentamista yhteisöjen, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välille -hankkeelle myönnettiin Interreg NPA -palkinto 1.10.2025 Bodössä, Norjassa. Hanketta koordinoi Islannin luonnonhistoriallinen museo ja kumppaneina toimivat Lapin yliopisto ja Arctic Frontiers Norjasta.

Interreg NPA -palkinto myönnettiin Nousevat ilmiöt -kategoriassa. Kategoriassa nostetaan esille valtioiden välisiä yhteistyöhankkeita, jotka voivat merkittävästi muokata Arktisen alueen tulevaisuutta uusien mallien, ideoiden tai käytäntöjen avulla.

CAP SHARE -hankkeen tavoitteena on löytää uusia keinoja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja ilmastonmuutokseen vastaamiseen. Palkitsemisperusteissa todetaan, että hanke on edelläkävijänä rakentanut uusia siltoja ja kumppanuuksia yhteisöiden, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kesken.

Arktisen alueen nuorten äänet keskiössä

Hankkeen ytimessä ovat pohjoisten paikallisyhteisöjen ja saamelaisyhteisön nuoret. Nuorille tarjotaan mahdollisuuksia käsitellä sekä perinteistä että tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja edistää sukupolvien välistä vuoropuhelua, yhteyttä ja ymmärrystä.

Hankkeen vastuullinen johtaja Ragnhildur Guðmundsdóttir Islannin luonnonhistoriallisesta museosta kertoo, että hankkeessa tehty yhteistyö on osoittanut, miten museot voivat toimia yhdenvertaisina tiloina vuoropuhelulle, joka rakentaa siltoja yhteisöjen, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välille.

– Kun osallistamme nuoria ja yhteisöitä, rakennamme samalla luottamusta ja arvostusta paikalliseen ja alkuperäiskansojen tietoon yhdessä tieteellisen tiedon kanssa. Sukupolvien välisille kohtaamisille luodut tilat vahvistavat nuorten aktiivista osallistumista ja auttavat kuulemaan yhteisöjen moninaiset äänet, Guðmundsdóttir jatkaa.

Lapin yliopiston osahankkeen johtaja professori Pigga Keskitalo nostaa esille hankkeessa tehtävän yhteistyön saamelaisyhteisöiden sekä lasten ja nuorten tiedekasvatusverkosto LUMA:n kanssa.

– Yhdistämme kasvatustieteiden ja luonnontieteiden näkökulmia perinteiseen paikalliseen tietoon pohjoisissa ja saamelaisyhteisöissä yhteistoiminnallisten menetelmien avulla yhteistyössä LUMA-keskuksen kanssa, Keskitalo kertoo.

Norjan kumppaniorganisaation Arctic Frontiersin hankepäällikkö Jenny Turtonin mukaan hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten keskeiset sidosryhmät työskentelevät yhdessä vahvistaakseen osaamistaan, kapasiteettiaan ja kiinnostustaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– Olemme nähneet aktiivista osallistumista ja parhaiden käytäntöjen jakamista niin uransa alkuvaiheessa olevilta opiskelijoilta kuin Euroopan komission korkeiden päätöksentekijöiden tasolta asti. Tämä on loistava lähtökohta kapasiteetin rakentamiselle paikallisella tasolla, Turton täsmentää.

Katse tulevaan

Kolmivuotisessa hankkeessa (2024–2027) on toteutettu neljä verkkotyöpajaa, jotka ovat keskittyneet Arktisen alueen luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Verkkotyöpajoihin voi tutustua osoitteessa Interreg NPA – CAP-SHARE .

Tulevina vuosina CAP-SHARE järjestää paikallisia tapahtumia Islannissa, Suomessa ja Norjassa. Tavoitteena on entisestään syventää yhteistyötä, vahvistaa moninaisten äänten kuulumista ja tukea keskustelua luonnon monimuotoisuudesta, kestävyydestä ja vihreästä siirtymästä.

– Palkinto ei ole tunnustus vain CAP-SHARElle, vaan kaikille niille, jotka osallistuvat yhteyksien vahvistamiseen Arktisella alueella, projektitiimi kiittää.

Tutustu CAP SHARE -hankkeeseen

LinkedIn CAP-SHARE

Interreg NPA CAP-SHARE

---