Julkaisut

Tiekartta eettiseen ja osallistavaan yhteisen osaamisen rakentamiseen arktisissa hankkeissa - käännökset julkaistu!

CAP-SHARE-hankkeen Roadmap for Ethical and Inclusive Capacity Sharing in Arctic Projects kokoaa hankkeen yhteisölähtöisissä työpajoissa syntyneitä kokemuksia ja oppeja käytännön ohjeistukseksi yhteisen osaamisen rakentamisen ja jakamisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan arktisilla alueilla. Tiekartan kehittämiseen ovat vaikuttaneet kokemukset työskentelystä paikallisten ja alkuperäiskansayhteisöjen, lasten ja nuorten sekä paikallisten tiedonhaltijoiden kanssa eri puolilla hankkeen toiminta-aluetta. Lapin yliopiston toiminnassa erityistä huomiota on kiinnitetty saamelaiseen kontekstiin, saamen kielten käyttöön sekä lasten, nuorten ja yhteisöjen osallistumiseen. 

Tiekartta pohjautuu alkuperäiskansojen tutkimuseettisiin periaatteisiin ja osallistaviin lähestymistapoihin. Se korostaa yhteiskehittämistä, vastavuoroisuutta, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja pitkäaikaisia, luottamukseen perustuvia suhteita. Keskeistä on myös alkuperäiskansojen oikeuksien, kielten, tietojärjestelmien ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kapasiteetin jakaminen ei siten tarkoita vain tiedon siirtämistä tutkijoilta tai hankkeilta yhteisöille, vaan vastavuoroista prosessia, jossa erilaiset tiedot, osaaminen ja kokemukset tunnistetaan ja jossa yhteisöt osallistuvat siihen, mitä tehdään, miten ja millä ehdoilla. 

”Arktisissa ja saamelaisissa konteksteissa eettinen yhteistyö alkaa siitä, että yhteisöjä ei nähdä vain tutkimuksen tai hanketoiminnan kohteina. Saamen kielet, saamelainen tieto ja yhteisöjen omat näkemykset siitä, mikä on merkityksellistä, on otettava mukaan jo toiminnan suunnittelusta lähtien,” korostaa professori Pigga Keskitalo Lapin yliopistosta. 
Projektipäällikkö Rauni Äärelä-Vihriälä nostaa esiin erityisesti jatkuvuuden merkityksen: ”Luottamusta ja yhteistä osaamista ei rakenneta yksittäisellä työpajalla. Tarvitaan aikaa, vastavuoroisuutta ja pitkäjänteistä sitoutumista sekä sitä, että osallistujat voivat nähdä, miten heidän tietonsa ja osallistumisensa vaikuttavat hankkeen toimintaan.” 

Tiekartta on nyt saatavilla englanniksi, suomeksi, islanniksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Saamenkieliset versiot tukevat myös periaatetta, jonka mukaan alkuperäiskansojen osallistumisen ja tiedon jakamisen tulisi olla mahdollista heidän omilla kielillään. 
Tiekartan graafisesta toteutuksesta on vastannut Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelija Matias Tenhu.  

Tutustu tiekarttaan ja sen käännöksiin CAP-SHARE-hankkeen verkkosivuilla. 
 https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/  

Tiekartta eettiseen ja osallistavaan yhteisen osaamisen rakentamiseen arktisissa hankkeissa

Tiekartta kokoaa CAP-SHARE -hankkeen yhteisölähtöisissä työpajoissa kertyneet kokemukset ja opit käytännönläheiseksi ohjeistukseksi kapasiteetin jakamisen prosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan arktisissa toimintaympäristöissä. Julkaisu pohjautuu alkuperäiskansojen tutkimuseettisiin periaatteisiin sekä osallistaviin toimintatapoihin. Se korostaa yhteiskehittämistä, vastavuoroisuutta, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia, pitkäjänteistä yhteistyötä sekä alkuperäiskansojen oikeuksien, tietojärjestelmien ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Toivomme, että tämä aineisto tukee tutkijoita, käytännön toimijoita, yhteisöjä ja hankekumppaneita heidän työssään kohti entistä eettisempää, osallistavampaa ja kestävämpää yhteistyötä eri puolilla Arktista aluetta.

Lataa tiekartan verkkojulkaisu ja saavutettavuusteksti (englanniksi) osoitteessa: https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/

Strategiaosio 1: Capacity sharing for biodiversity as community and regional development

CAP-SHARE -hankkeessa laaditaan yhteensä neljä strategiaosiota, joissa tarkastellaan keinoja kapasiteetin jakamiseen arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Strategiaosiot ovat yhteistyön tulosta: ne perustuvat hankkeen vuosina 2024–2025 järjestämissä kansainvälisissä verkkotyöpajoissa kertyneeseen tietoon sekä tutkimustyöhön.

Ensimmäinen strategiaosio tarkastelee luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvän kapasiteetin jakamista alueellisesti ja paikallisyhteisöissä, sekä niihin liittyviä keskeisiä tarpeita, esteitä ja mahdollisuuksia. Työpajan osallistujat korostivat tiiviimmän yhteistyön merkitystä, eettistä vuorovaikutusta alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa, tiedon jakamista, nuorten mielekästä osallistamista sekä sukupolvien välisen näkökulman huomioimista. Tunnistetuista sosiaalisista ja rakenteellisista esteistä huolimatta osallistujat nostivat esiin myös vahvoja yhteisöllisiä voimavaroja – kuten paikalliset osaamiskeskukset, yhteisölähtöinen tutkimus, paikallisiin olosuhteisiin juurtuneet elinkeinot, sekä olemassa olevat verkostot – konkreettisina lähtökohtina kapasiteetin jakamiselle.

1.strategiaosion verkkojulkaisu (englanniksi):https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/

Strategiaosio 2: Recognizing Local and Indigenous Knowledges

CAP-SHARE -hankkeessa laaditaan yhteensä neljä strategiaosiota, joissa tarkastellaan keinoja kapasiteetin jakamiseen arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Strategiaosiot ovat yhteistyön tulosta: ne perustuvat hankkeen vuosina 2024–2025 järjestämissä kansainvälisissä verkkotyöpajoissa kertyneeseen tietoon sekä tutkimustyöhön.

Toinen strategiaosio tarkastelee paikallisten ja alkuperäiskansojen tietojärjestelmien tunnistamisen tärkeyttä ja roolia luonnon monimuotoisuutta koskevassa päätöksenteossa arktisilla alueilla. Työpajoissa osallistujat nostivat esiin viisi toisiinsa kytkeytyvää priorisoitavaa näkökulmaa: sukupolvien välisen vuoropuhelun vahvistaminen, nuorten ympäristötyöhön panostaminen, kulttuurisensitiivisen koulutuksen kehittäminen, yhteisölähtöisten ja alkuperäiskansojen tietorakenteiden tukeminen, sekä inklusiivisten oppimisympäristöjen ylläpitäminen vuoropuhelun edistämiseksi. Keskusteluissa tuotiin esiin tarve kehittää paikalliset olosuhteet huomioivia lähestymistapoja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, jotka kunnioittavat sukupolvien välistä tietoa luonnosta ja kestävyydestä.

2.strategiaosion verkkojulkaisu (englanniksi): https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/

Strategiaosio 3: Building bridges between communities, policymakers and scientists

CAP-SHARE -hankkeessa laaditaan yhteensä neljä strategiaosiota, joissa tarkastellaan keinoja kapasiteetin jakamiseen arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Strategiaosiot ovat yhteistyön tulosta: ne perustuvat hankkeen vuosina 2024–2025 järjestämissä kansainvälisissä verkkotyöpajoissa kertyneeseen tietoon sekä tutkimustyöhön.

Kolmas julkaisu tarkastelee tutkijoiden, yhteisöjen, tiedonhaltijoiden ja päätöksentekijöiden välisen yhteistyön edistämistä arktisissa toimintaympäristöissä. Työpajassa jaettiin kokemuksia tieteen ja yhteisöjen välisestä vuorovaikutuksesta, joka nojaa suhteisiin ja paikallislähtöisiin lähestymistapoihin. Keskusteluissa korostuivat luottamuksen rakentaminen, vastavuoroisuus ja pitkäjänteiset suhteet, joiden varaan oikeudenmukainen yhteistyö eri tietämisen tapojen välillä voi rakentua. Erityistä huomiota kiinnitettiin alkuperäiskansojen, paikallisen ja tieteellisen tiedon välisiin suhteisiin sekä niiden asemaan tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Monilla arktisilla alkuperäiskansojen alueilla tutkimuksen ja yhteisöjen välisiin suhteisiin vaikuttavat edelleen kolonialismin perinnöt, yhteisöjen tiedon ulkopuolinen hyödyntäminen sekä päätöksentekorakenteet, jotka eivät aina tunnista yhteisöjen oikeuksia ja tietojärjestelmiä.

3.strategiaosion verkkojulkaisu (englanniksi): https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/

Strategiaosio 4: Co-creating policy with youth and communities

CAP-SHARE -hankkeessa laaditaan yhteensä neljä strategiaosiota, joissa tarkastellaan keinoja kapasiteetin jakamiseen arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Strategiaosiot ovat yhteistyön tulosta: ne perustuvat hankkeen vuosina 2024–2025 järjestämissä kansainvälisissä verkkotyöpajoissa kertyneeseen tietoon sekä tutkimustyöhön.

Neljäs julkaisu tarkastelee päätöksenteon yhteiskehittämistä nuorten ja paikallisyhteisöjen kanssa. Työpajan osallistujat nostivat esiin useita rakenteellisia esteitä, kuten nuorten rajalliset vaikutusmahdollisuudet, virallisen aseman puutteen sekä heikot yhteydet päättäjiin. Lisäksi nuorten näkemykset jäävät usein vain näennäisesti huomioiduiksi, mikä heikentää osallisuuden kokemusta ja luottamusta päätöksentekoon. Keskusteluissa korostui tarve tunnistaa nuoret tasavertaisina päätöksenteon kumppaneina, vahvistaa nuorisoneuvostojen vaikutusvaltaa sekä kehittää sukupolvien välistä yhteistyötä tukevia toimintamalleja. Arktisilla alueilla on erityisen tärkeää tunnustaa alkuperäiskansojen oikeudet, itsemääräämisoikeus ja omat hallintojärjestelmät sekä nähdä alkuperäiskansojen nuoret oikeuksien haltijoina pelkkien sidosryhmien sijaan. Tämä luo edellytyksiä oikeudenmukaisemmalleja vaikuttavammalle luonnon monimuotoisuuden suojelulle.

4.strategiaosion verkkojulkaisu (englanniksi): https://www.interreg-npa.eu/projects/cap-share/home/outputs-results/