Sportfolio – Kansallisen liikuntakulttuurin perusteet

Yhdentyneessä Euroopassa, avautuneessa maailmassa kansallisen identiteetin käsite muuttuu jatkuvasti. Suomalaisuuden ja meille tyypillisten kansallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen tulee todennäköisesti lisääntymään. Suomalaisen kulttuuriperimän vaaliminen on osa identiteettiämme, jota tulee ylpeänä pitää yllä. Myös opetussuunnitelman perusteissa mainitaan kansalliseen liikuntakulttuuriin tutustuminen jopa yksittäisten askeleiden ja tanssien muodossa.

Suurin osa liikuntalajeista on kansainvälisiä. Niissä on tietyt kansainvälisesti hyväksytyt säännöt, ja niitä harrastetaan laajalti ympäri maailman. Esimerkiksi lajin olympiakel-poisuudelle on tärkeimpinä kriteereinä pidetty levinneisyyttä ja harrastajamäärää. Suunnistus on varsin pohjoismainen laji, joka käy kovaa julkisuuskampanjaa lajin olympiakelpoisuuden puolesta. Suomessa suunnistusta voidaankin pitää liikuntakulttuuriin olennaisesti kuuluvanan lajina. Suunnistuksen erityispiirteitä on tarkemmin esitelty luontoliikunnan osuudessa.

Piirros pesäpallonpeluusta

Kansallispelimme pesäpallo on malliesimerkki kansallisen liikuntakulttuurin kannalta tärkeästä lajista. Tahko Pihkala kehitti pesäpallon vanhoista pallopeleistämme. Pihkala loi pesäpallon nimenomaan kansallispeliksi, joka kehittäisi nuorten liikunnallisia taipumuksia ja ohjaisi heidät urheilun pariin. Pelin säännöt Pihkala laati niin, että pesäpallossa korostuivat kasvatukselliset ominaisuudet. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan pesäpallo taas edisti maanpuolustusta. Pihkala otti vaikutteita myös amerikkalaisesta baseballista.

Tahko Pihkala tarkoitti pesäpallon koko kansalle. Aikanaan sen katsottiinkin toimineen kansallisena yhdistäjänä. Pesäpalloa pelataan ulkomailla lähinnä suomalaisten siirtolaisten aloitteesta. Heille pesäpallo on side kotimaahan ja kansalliseen kulttuuriin. Suomessa maakunnallisuus on pesäpallolle luonteenomaista, vaikka huippupesäpalloa pelataankin ympäri Suomen. Maakunnallisuuden ansiosta pesäpallo-otteluihin liittyy voimakas paikallistunne.

Pesäpallo on suomalaisten peli. Sen suosio on pysynyt vakaana vaikka kansainvälistä menestystä ei lajin luonteen takia olekaan voitu saada. Tiedotusvälineet ovat pullollaan uutisia maailmanurheilijoistamme, formula- ja jääkiekkotähdistä. Kuitenkin pesäpallo elää ja voi hyvin. Se on erikoinen ja omaleimainen osa kansallista liikuntakulttuuria. Koulussakin pesäpallon asemaa tulee vaalia huolella.

Suomalainen kulttuuri liikunnassa

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat omaleimaiset leikit ja eri tapahtumiin liittyvät perinteet. Juhlatilaisuuksissa toimittiin suomalaiselle perinteelle tyypillisellä tavalla vielä pitkälle 1900-luvulle. Tyypillistä leikeille oli lorujen ja uskomusten hokeminen. Näin lorut toimivat kansallisen perinnetiedon levittäjinä ja säilyttäjinä. Myös kansanlauluperinteessä tyypillistä on sanojen tiukka kytkentä varsin arkipäiväsiin asioihin. Kansanlaulujen sanoista voi myös päätellä niiden olleen nuorten ja aikuisten tunteiden ilmaisuvälineitä.

Suomalaiset kansantanssit ovat yleensä tulleet Suomeen muualta, tavallisimmin läntistä reittiä Ruotsista tai itäistä reittiä Venäjältä. Suomalainen tanssityyli on kuitenkin täysin omaleimainen. Suomalainen polkka mm. poikkeaa keskieurooppalaisesta esi-isästään täysin. Eurooppalainen laukkapolkka on Suomessa muotoutunut omaksi, hyppiväksi askelikokseen. Suomalaisille kansantansseille on ollut tyypillistä vastakkaisrivi-, neliö- ja piiritanssit. Vanhimmat piiri- ja ketjutanssit ovat selvästi monikansallisempia. Suomessa, kuten muuallakin paritanssien saapuminen syrjäytti perinteisiä kansantansseja. Suomalainen lavatanssikulttuuri (paritanssit) on tosin niin ainutlaatuinen ja rikas ilmiö, että se on saavuttanut liki kansantanssin leiman suomalaisessa tanssikulttuurissa.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan peruskoulun liikunnassa tulee tutustuttaa oppilaat suomalaisiin kansantansseihin. Tehtävä on erittäin haasteellinen niin opettajankoulutukselle kuin jo valmiille opettajillekin. Silta perinteeseen on jo muutama vuosikymmen sitten päässyt katkeamaan. Uuden opettajasukupolven on siis ryhdyttävä elvyttämään suomalaista tanssikulttuuria. Tähän tarvitaan runsaasti täydennyskoulutusta sekä ennakkoluulotonta asennetta opettajilta.

Suomalainen kansanmusiikki on erittäin suosittua ympäri maailman. Suomalaiselle kansantanssillekin on selvä tilaus. Yhdistämällä hyviin nykyaikaisesti sovitettuihin ja tallennettuihin kansanmusiikkikappaleisiin meille tyypillisiä askelikkoja sekä kuvioita voidaan varsin helposti luoda koulujen juhlissa esitettäviä kansantanssiesityksiä. Integroimalla kansanperinnettä musiikkiin, äidinkieleen, kuvataiteisiin sekä käsitöihin, liikunnan lisäksi, voidaan opetus järjestää mielekkäällä ja elämyksellisellä tavalla. Näin kansanperinnettä voidaan jälleen siirtää jälleen uudelle sukupolvelle.

Pesäpallo

Pesäpallo

Linkki pdf-materiaaliin

PESÄPALLO

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Arvioi omia pesäpalloon liittyviä tietojasi ja taitojasi siitä näkökulmasta, että joutuisit opettamaan nykyisillä tiedoillasi lapsille pesäpallon perusasioita. Mieti, mitkä asiat koet itsellesi selviksi ja missä asioissa katsot kaipaavasi lajin opettamiseen lisätietoja.
  2. Piirrä muistinvaraisesti pesäpallokenttä ja nimeä siihen pelaajien pelipaikat. Tarkista tämän jälkeen jostakin lähteestä, kuinka hyvin kenttää ja pelaajia koskevat tietosi sattuivat kohdalleen.
  3. Opettele säännöt, jotta voit toimia pelin tuomarina oppitunnin aikana.
  4. Tutustu opetushallituksen sivuilla oleviin liikunnan oppimateriaaleihin pesäpallon osalta
PESÄPALLO

Tehtävät jakson aikana

  1. Suunnittele ja valmistaudu opettamaan omalle opiskelijaryhmällesi jokin seuraavista tehtävistä:
    1. harjoitus, joka kehittää heittotarkkuutta ja pallon kiinniottoa
    2. pesäpalloon liittyvä leikki/harjoitus, joka on jäänyt mieleesi erityisen mukavana lapsuutesi pihaleikeissä tai koulutunneilla
    3. itse kehittämäsi juoksuleikki, jossa hyödynnät jollakin tavoin pesäpallon vihellysmerkkejä
  2. Valmistaudu opettamaan opiskelijaryhmällesi sääntöjen mukaiset ja lajille ominaiset ydinkohdat lukkarin toiminnasta (syöttö).
  3. Tee oma taitotesti pesäpallossa seuraavasti:
    a) laske, kuinka moni 10 näpystä osuu
    b) laske, kuinka monta kertaa peräkkäin pystyt pomputtamaan palloa mailalla
  4. Taltioi tunneilla käsiteltyjen harjoitusten, leikkien ja pelien ydinkohtia ja liitä mukaan niitä opetuskehittelyjä tai harjoituksia, joita pidit erityisen hyvin pienille lapsille soveltuvina. Mieti myös, miksi ne olivat sinusta hyviä harjoituksia.
  1. PESÄPALLO

    Tehtävät jakson jälkeen

    1. Tee vihellysmerkkitesti
    2. Selvitä ’virallisen’ pesäpallon ja ’pitsku-pelin’ keskeisimmät sääntöerot.
    3. Käy seuraamassa vähintään yksi lasten pesäpallotunti.
      Havainnoi:

      1. ryhmän lasten taitojen oppimista (tekniset taidot, pelitaidot) ja siinä mahdollisesti ilmeneviä eroja
      2. lasten osallistumisaktiivisuutta ja motivoituneisuutta tunnin eri vaiheissa
      3. opettajan toimintaa tunnin aikana opettajana ja kasvattajana (mm. tilanteiden organisointi, oppimisen ohjaaminen, palautteen anto yksilöille/ryhmälle, peliin liittyvä tuomaritoimina).
        Pohdi myös asioita, jotka itse olisit tehnyt tunnin aikana toisin (mitä, miten, miksi – peruste lyhyesti).
    4. Luokassasi on 13 oppilasta, jotka ovat luokilta 3-6. Mieti pesäpalloharjoituksia ja pelimuotoja, jotka voisivat soveltua ko. ryhmälle.
    5. Luokassasi on oppilas, joka on kognitiivisesti erittäin lahjakas, mutta jota
      joskus kiusataan koulussa. Ideoi pesäpalloon liittyviä harjoitus- ja
      leikkimuotoja ja muita keinoja, joilla voisit hienotunteisesti hyödyntää
      hänen vahvuuksiaan koulun pesäpallotunneilla.

Liikehallinnallisesti pesäpallo tarjoaa haasteita erityisesti reaktiokyvyn, liikkeiden ajoituksen ja tarkkuuden sekä suuntautumisen kehittymiselle. Kunto-ominaisuuksista pelissä korostuvat nopeustekijät. Pesäpallon opetus tarjoaa lukuisia sosiaalisen kasvatuksen tilanteita mm. tyttöjen ja poikien yhteisopetuksen muodossa. Lajin luonne mahdollistaa sekaryhmien opettamisen, vaikka muissakin lajeissa tämä on mahdollista ja suotavaakin. Pesäpallon pelikäsityksen ja sääntöjen moninaisuus tarjoaa oppimiseen lisäksi runsaasti tiedollisia haasteita.

Pesäpallon opetuspaikkoina on mahdollista hyödyntää koulun pihaa tai mitä tahansa tasaista aluetta, jopa jäätä. Eri viitepelien (esim. lyöntimylly) pelaaminen vaatii varsin pienen alueen. Muutoinkin kentän muotoa ja kokoa voidaan pedagogisesti vaihdella (esim. monta yhden pesän peliä). Opetuspaikoiksi soveltuvat myös luokkahuone (sääntöjen ja pelitaktiikan opetus) ja liikuntasali (eräiden perustaitojen harjoittelu olosuhteiden mukaan).

Pesäpallon keskeiset oppisisällöt voidaan johtaa pelin edellyttämien perustaitojen, pelikäsityksen ja pelisääntöjen osa-alueista. Perustaitoihin kuuluvat syöttämisen, lyömisen, heiton, kiinnioton ja juoksemisen taidot. Pelikäsitys rakentuu sisä- ja ulkopelin yksilö- ja joukkuetaktiikasta pelin eri perustilanteissa. Säännöillä täsmennetään sisä- ja ulkopelaajien toimintoja, pelikenttää ja välineitä sekä pelin eri tapahtumia. Tuomari tuomitsee peliä säännöissä määrätyillä vihellys- ja käsimerkeillä.

Pesäpallon opetuksessa on perusteltua käyttää varsinkin oppimisen alkuvaiheessa onnistumisia helpottavia ja turvallisuutta lisääviä sovellutuksia ja opetusjärjestelyjä. Ensin mainittuja edustavat mm. pehmeät pallot sekä lyhyet ja leveät mailat. Viimeksi mainittuihin kuuluvat mm. huolelliset verryttelyt sekä risteävien heitto-, lyönti- ja juoksusuuntien välttäminen. Toiminnallisuuden turvaamiseksi harjoitukset ja pelit on perusteltua järjestää kyllin pienissä ryhmissä.

Osana oppimiseen liittyvää vastuujakoa on oppilaiden toimiminen tuomareina ja pelinjohtajina. Pelinjohtaja johtaa joukkueen sisäpeliä joukkueen yhdessä sovitun merkin mukaisesti (esim. pitää keskeltä mailaa kiinni). Merkkipeli on hyvä aloittaa opetuksen alusta lähtien 1- ja 2-pesän peleistä koulupesikseen. Koulupesiksen säännöt auttavat omalta osaltaan “oikean” pelin syntymiseen.

Lisätietoja: www.pesis.fi + alueen seurat

Pesäpallo

A

TEKNISET TAIDOT
• heittäminen
– perusheitto
• kiinniottaminen
– ilmasta
– maasta
• lyöminen
– pystynäpäys
– peruslyönti

PELITAIDOT
• viitepelit
– heittomylly
– 1-pesän peli

SÄÄNNÖT
• tärkeimmät vihellysmerkit

B

TEKNISET TAIDOT
• heittäminen
– taittoheitto
• syöttäminen

PELITAIDOT
• viitepelit
– lyöntimylly
• ulkopelaajan toiminta (1- ja 2-pesän pelissä)
• sisäpelaajan toiminta (1- ja 2-pesän pelissä)

SÄÄNNÖT
• koulupesiksen säännöt

C

TEKNISET TAIDOT
• lyöminen
– vaakanäpäys
– lyönnin suuntaaminen

PELITAIDOT
• ulkopelaajan toiminta
• sisäpelaajan toiminta

SÄÄNNÖT
• pesäpallo normaalein säännöin

Musiikkiliikunta

Musiikkiliikunta

Linkki pdf-materiaaliin

Musiikkiliikunta

Tehtävät ennen jaksoa

1. Selvitä, mitä seuraavat voimistelutermit tarkoittavat (niin, että osaat ne tarvittaessa näyttää).

a) Perusasento
b) Päinmakuu
c) Täysistunta
d) Koukkuselinmakuu
e) Etunoja
f) Kulmanoja
g) Kulmaistunta
h) Vaaka ja polvivaaka

2. Tutustu alustavasti telinevoimistelun termeihin, liikekehittelyihin ja avustamiseen.

3. Ideoi kaksi voimistelutaitoja kehittävää harjoitusta, missä käytetään apuvälineenä tennispalloa tai metrin mittaista keppiä.

4. Ideoi (tai etsi jostain valmiina) leikki, joka sopii hyvin voimistelutunnin alkulämmittelyksi.

Musiikkiliikunta

Tehtävät jakson aikana
  1. Suunnittele circuit-harjoitus, jossa on 10 toimintapistettä. Tee tehtäväkortit.
  2. Suunnittele lyhyt aerobic-tyylinen sarja (8+8+8+8), joka sopii mihin tahansa tasajakoiseen musiikkiin. (tehtävät 2 ja 3 jo sportfolion verkkosivuilla).
  3. Suunnittele tiettyä lihasryhmää vahvistava liikesarja, jonka ohjaat ryhmässäsi
    muille opiskelijoille. Valitse liikesarjaan sopiva musiikki ja opettele ohjaamaan musiikin mukaan. Tuo tunnille mukanasi ko. musiikki.
  4. Suunnittele samalle lihasryhmälle myös venyttävä / rentouttava liikesarja ja valitse siihenkin sopiva musiikki, jonka tuot mukana tunnille.
  5. Tutustu teokseen Eeva Anttila (1994) Tanssin aika ja/tai Vappu Laine, toim. (1995) Koulu tanssii 1-2. Valitse kirjasta harjoitus, jonka opetat ryhmällesi jakson aikana. Kerro mitkä ovat tuon harjoituksen tavoitteet.
  6. 6. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista ja muista lähteistä ideoita vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi, miten voisit auttaa ja/tai helpottaa motorisesti kömpelöä lasta onnistumaan ja innostumaan voimistelu- ja tanssitunneilla.

Musiikkiliikunta

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Suunnittele itse tai etsi jostain valmiina tanssiohjeita. Kirjaa vähintään yksi ikäryhmälle soveltuva tanssi / laululeikki / koreografia jokaiselle luokkatasolle (eskarit, 1,2,3,4,5 ja 6 luokille).
  2. Ideoi liikkeet valitsemaasi lastenlauluun ja merkitse näkyviin, moneenko missäkin liikkeessä lasketaan.
  3. Laadi lukuvuoden ’suunnitelma’, jossa on esimerkkejä koulun vuosittaisista juhlista ja miten musiikkia ja liikuntaa voitaisiin integroida niiden ohjelmissa.
  4. Kokoa eri materiaaleista löytyvistä välinevoimistelun ideoista (tai ideoi itse) valitsemallesi luokkatasolle soveltuvat kaksi välinevoimistelun tuntikokonaisuutta. (Yksi tunti kullakin välineellä tai niin, että samalla tunnilla käytetään kahta eri välinettä).
  5. Suunnittele leikki tai kisa, jossa käytetään monipuolisesti telineitä.
  6. Anna viisi esimerkkiä helpottavan välineen/ telineen käytöstä telinevoimistelun opetuksessa.
  7. Mitä asioita on muistettava telinevoimisteluliikkeitä avustettaessa?
  8. Pohdi missä tapauksissa telinerata on hyvä työskentelymuoto telinevoimistelun opetuksessa.
  9. Pohdi voimistelun oppisisältöjä ja tavoitteita. Millä tavoin sisältöjen tai painotusten tulisi mielestäsi vaihdella tyttöjen tai poikien opetuksessa ja eri luokkatasoilla? Perustele.
  10. Käy seuraamassa koulu-/ kuntatason jumppasirkustapahtumaa. Katsele tapahtumaa ennakkoluulottomasti ja arvioi:

    a) lasten motivaatiota voimisteluun
    b) tapahtuman yleistä ilmapiiriä
    c) asioita, joita voisit hyödyntää mahdollisesti omassa tulevassa liikunnanopetustyössäsi.

  11. Käy seuraamassa joku voimistelutapahtuma tai tanssinäytös ja kirjaa muistiinpanoja sen itsellesi synnyttämistä erilaisista tuntemuksista.
  12. Tutustu ’Ota minut mukaan, erityistukea tarvitseva lapsi leikissä ja
    Liikunnassa’ – oppaaseen (Alanko, Remahl & Saari 2004).
  13. Suunnitte voimistelutunti alakoulun 3. – 4. luokkien ryhmälle, jossa on
    mukana yksi oppaassa esitelty oppilas (valitse oppilas itse). Suunnittele
    tunti siten, että alkuverryttelyssä käytetään kaikille avointa toimintaa,
    harjoitusosassa rinnakkaista toimintaa ja loppuverryttelyssä soveltavaa toimintaa.
  14. Suunnittele toimiva, tavoitteellinen temppurata tunnille, jossa on erityistä
    tukea tarvitsevia lapsia. Pohdi erityisesti, kuinka otat huomioon, että
    jokaisella olisi omaa taitotasoaan vastaavia haasteellisia tehtäviä?

Musiikkiliikunta voidaan ajatella yksittäisenä lajina tai sen tavoitteita voidaan sisällyttää voimistelun oppisisältöihin. Peruskoulun liikunnan tavoitteiden saavuttamiseksi musiikkiliikunnalla on tärkeä tehtävä. Musiikkiliikunnalla voidaan kehittää oppilaiden liikunnallisia valmiuksia, liikehallintaa sekä sosiaalisia taitoja. Yksittäisistä liikunnan sisällöistä kansantanssit kuuluvat musiikkiliikunnan sisältöihin. Musiikkiliikunnassa on erittäin luontevaa tehdä yhteistyötä tyttöjen ja poikien välillä.

Tanssi on osa musiikkiliikuntaa. Suurin osa tanssin askelista on harjoiteltavissa yksinään musiikin mukaan, jolloin kyse on musiikkiliikunnasta. Suomalaisessa kulttuurissa tanssille on tyypillistä pari. Voidaankin lähteä siitä ajatuksesta, että musiikkiliikunta muuttuu tanssiksi, kun opittuja askeleita tehdään yhdessä parin kanssa. Välitöntä kontaktia ei silti tarvitse syntyä, näin on esimerkiksi discotansseissa. Pohdinta tanssin ja musiikkiliikunnan välisistä rajoista on tarpeen erityisesti vakaumuksellisista syistä.

Ilmaisuun ja esiintymiseen on musiikkiliikunnalla luonnollinen yhteys. Musiikkiliikunnan harjoitteet muodostavat luontevasti kokonaisuuksia, joita voidaan esittää toisille tai koulun juhlissa. Kansanperinteeseen pohjautuvat sommitelmat soveltuvat hyvin kalevalan- sekä itsenäisyyspäivän juhliin. Tonttuleikit kuuluvat oleellisena osana joulujuhliin. Kevätjuhlissa voidaan esittää erilaisia musiikkisatuja ja musikaaleja tansseineen. Samat tanssit käyvät usein pienin muutoksin ja eri vaatetuksella sekä musiikilla juhlista toisiin.

Musiikkiliikunnan opettaminen ei onnistu ilman opettajan osallistuvaa panosta. Innostavalla esimerkillä opettaja luo luonnollisen ilmapiirin musiikkiliikunnan ympärille. Mies- ja naisopettajan yhteisopetuksella on helppo motivoida molemmat sukupuolet. Rytmikyvyn opettamisen tulee lähteä helpoista tasajakoisista rytmitehtävistä. Askelikko tai musiikkiliikuntatehtävä tulee jakaa osataitoihin, jotka erikseen opetellaan. Osataitoja yhdistelemällä saavutetaan haluttu lopputulos. Koulun musiikkiliikuntaesitys ei ole koskaan liian helppo.

Musiikin oikea valinta on tärkeää. Musiikin on oltava selkeärytmistä. Musiikkisaduissa musiikin tulee olla lasten kokemusmaailmasta tai muutoin helposti kuvata erilaisia tunnelmia. Toisaalta ajan muotisävelmiäkään ei kannata unohtaa. Kansantansseissa nykykansanmusiikista löytyy mukaansatempaavia, rytmikkäitä ja nykyaikaisesti sovitettuja kappaleita. Hyvä musiikki sytyttää ja vie mukanaan.

Lisätietoja: Suomen Tanssiurheiluliitto ry + alueen seurat

Musiikkiliikunta

A

LAJITAIDOT
• rytmikyky
– tasajakoiset rytmitehtävät
• askeleet
– perusaskeleet; tasajakoinen musiikki
• musiikkiliikuntasommitelmat

HUOMAA !
• lastentanssin opettaminen

B

LAJITAIDOT
• rytmikyky
– tasa- ja kolmijakoiset rytmitehtävät
• askeleet
– vaihtoaskel
– valssin askel
• laululeikit, tanssit

HUOMAA!
• loruperinteen hyödyntäminen
• yleistetty tanssien opettamisen systematiikka

C

LAJITAIDOT
• rytmikyky
– perus- ja erityisrytmit
• osaimprovisaatio
• paritanssit

HUOMAA!
• esiintymistoiminta
• tanssin tapakulttuuri

Viimeksi päivitetty: 8.12.2025