Sportfolio – Pelikoulutus

Palloilun opetuksella voidaan peruskoulussa tavoitella kunto-ominaisuuksista kestävyyden ja ponnistusvoiman kehittymistä. Liikehallintatekijöistä palloilu edellyttää havaintomotorista säätelyä. Joukkuepelien avulla voidaan vaikuttaa sosiaalisen kasvatuksen tavoitteisiin, ja pelaaminen tarjoaa tilanteita sääntöjen merkityksen ymmärtämiseen ja reilun pelin hengen omaksumiseen.

Alkuopetuksessa palloilun opetuksella varmistetaan perusliikemuotojen, heittämisen, kiinniottamisen, potkaisemisen ja lyömisen liikemallien hallintaa. Pelimuotoina käytetään yhteistoimintapelejä, jotka eivät ole mitään varsinaisia standardipelejä, vaan opettavat kaikissa pallopeleissä tarvittavaa liikkumista ja tilan hallintaa. Pallonkäsittelytaitoja harjoitetaan pallotyöskentelyllä, joka on erilaisten pallojen mahdollisimman monipuolista käyttöä. Pallotaitavuuden kehittämisen tulisi olla lähtökohtana myös ylempien luokkien palloilun opetuksessa varsinaisten lajitaitojen sijaan.

Piirros jalkapalloilijasta

Kolmannelta luokalta lähtien tuodaan opetukseen kuitenkin eri palloilulajit niiden oikeilla nimillään. Näiden opetus jakautuu toisaalta perustaitojen, toisaalta peliajatuksen opetukseen. Tässä yhteydessä käsitellään tarkemmin jalka-, kori- ja lentopallon sekä mailapelien opetusta. Jääpelit on käsitelty liikehallinnan kehittäminen -osiossa ja pesäpallo kansallisen liikuntakulttuurin yhteydessä.

Palloilun opetuksessa on otettava huomioon pallopelien yhteiset elementit. Tämä tarkoittaa eri pallopeleille yhteisiä perustaitoja, harjoitusmuodostelmia, pienpelejä ja sääntöjä. Näin voidaan opetuksessa käyttää positiivista siirtovaikutusta eikä tarvitse opettaa em. asioita erikseen jokaisen pelin kohdalla. Vähäisistä tuntimääristä johtuen tulee siis pyrkiä harjoittelemaan uusia taitoja uusilla välineillä, ei jatkuvasti uusia harjoitteita. Tämä on mahdollista erityisesti ns. maalipelien (jalka- ja koripallo, jääpelit, salibandy) kohdalla.

Pelikoulutuksen systematiikka

Pelikoulutuksen systematiikka etenee ulottuvuuksista paikalta liikkeeseen, ilman vastustajaa – vastustajan kanssa sekä pienistä joukkueista isompiin.

Taitojen kehittymisessä ratkaisee harjoituksen (toistojen) määrä. Myös suoritusten laadusta tulee huolehtia. Pallon käsittelyssä kosketusten määrä palloon on ratkaisevaa. Tämän vuoksi kuljettaminen on aluksi syöttämistä tärkeämpi sisältöalue, vaikka pelikäsityksen kehittymisen kannalta syöttämistä voidaankin pitää tärkeämpänä. Palloja tulisi olla riittävästi tehokkaan harjoituksen aikaansaamiseksi. Miniminä voidaan pitää yhtä palloa opetusryhmän paria kohti. Koululiikuntaa kohdanneen resurssipulan takia opettajien on syytä tehdä yhteistyötä niin lähialueen koulujen kuin palloiluseurojenkin kanssa riittävän tuntikohtaisen pallomäärän turvaamiseksi.

Pallojen määrän lisäksi toistojen määrään voidaan vaikuttaa erilaisilla harjoitusmuodostelmilla. Vastakkaiset rivit on työllistävämpi muoto kuin vastakkaiset jonot. Pienissä pelijoukkueissa oppilaskohtaisten kosketusten määrä palloon on suurempi kuin isoissa. Kolme vastaan kolme -peli tarjoaa useimmissa pallopeleissä mahdollisuudet pelin monimutkaisimpienkin kuvioiden tehokkaaseen harjoitteluun.

Jokaiseen palloilutuntiin olisi sisällytettävä peliä jossakin muodossa, sillä pelaamaan oppii vain pelaamalla. Kontaktipeleissä (jalka- ja koripallo) on korostettava pallottoman pelaajan liikkumisen tärkeyttä. Liikkuminen kentällä on toki tärkeää myös muissa palloilulajeissa. Ylivoimatilanteilla (esim. 3 vs 1) voidaan tehokkaasti harjoitella hyökkäys- tai puolustuspelin perustilanteita. Opettajan on ohjattava pelaamista, pelaajien sijoittumista ja ratkaisujen tekoa. Tämä onnistuu hyvin myös itse mukana pelaamalla. Eri pelien standardisäännöistä on syytä käyttää sovellettuja sääntöjä, joissa mm. pelaajien määrää on rajoitettu, turvallisuuteen kiinnitetty erityishuomiota ja opetettavia perusasioita korostettu erilaisten rajoitusten avulla.

Opetuksen helppouden ja loogisuuden vuoksi pallopelien opettamisen perusteissa on edetty lajitaidoista niiden soveltamiseen pelitilanteessa (pelitaidot). Pelimenetelmän käyttäminen vaatii opettajalta taitoa nähdä pelin puutteet (lajitaidot), joita harjoittamalla peliä voidaan parantaa. Molemmilla menetelmillä voidaan päästä yhtä hyvään lopputulokseen: Henkilökohtaiselle pallonkäsittelytaidolle pohjautuvaan pelitaktiseen peliin, jossa kaikilla on hauskaa; niin oppilailla kuin opettajallakin.

Jalkapallo

Jalkapallo

Linkki pdf-materiaaliin

Jalkapallo
Tehtävät ennen jaksoa

  1. Esitä vähintään kolme erilaista tapaa pelijoukkueiden jakamiseksi.
  2. Selvitä, missä pelitilanteissa tuomitaan jalkapallo-ottelussa a) sivurajaheitto, b) suora vapaapotku, c) kulmapotku, d) rangaistuspotku?

  3. Lue pelin säännöt, jotta voit toimia tuomarina oppitunnin aikana.

  4. Lue sanomalehdestä tai muusta mediasta 8 erilaista käsitettä, jotka ovat pelille ominaisia.

  5. Kirjoita ylös omia kouluaikaisia kokemuksiasi tästä pallopelistä.

  6. Tutustu palloliiton nykyisiin lapsille kehitettyihin opetusmateriaaleihin ennen omia harjoituksia, ks. http://www.palloliitto.fi/kaikki_pelaa/materiaalit/esitteet_oppaat/
JALKAPALLO

Tehtävät jakson aikana

  1. Suunnittele palloleikki, jossa tarvitaan sisäteräpotkua.
  2. Suunnittele ja valmistaudu ohjaamaan kanssaopiskelijoillesi a) leikki tai kisa, jossa jalkapalloja käytetään hyödyksi monin erilaisin ja omaperäisin tavoin, b) leikki tai peli, jossa sattumalla on mahdollisuus ratkaista lopputulos.
  3. Tee oma taitotesti jalkapallossa laskemalla, kuinka monta kertaa peräkkäin pystyt jongleeraamaan palloa jaloilla ja polvilla.
  4. Suunnittele pienpeli, jossa pallottomien pelaajien on ymmärrettävä vapaan paikan hakemisen idea. Pohdi, minkälaisilla mielikuvilla voisit helpottaa asian ymmärtämistä.
JALKAPALLO

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Käy seuraamassa vähintään yksi lasten jalkapallotunti.
    Havainnoi:

    1. ryhmän lasten taitojen oppimista (tekniset taidot, pelitaidot) ja siinä mahdollisesti ilmeneviä eroja.
    2. lasten osallistumisaktiivisuutta ja motivoituneisuutta tunnin eri vaiheissa
    3. opettajan toimintaa tunnin aikana opettajana ja kasvattajana (mm. tilanteiden organisointi, oppimisen ohjaaminen ja palautteen anto yksilöille/ryhmälle)
      Pohdi myös asioita, jotka itse olisit tehnyt tunnin aikana toisin (mitä, miten, miksi – peruste lyhyesti).
  2. K okoa perussäännöt, joilla arvioit saavasi luokkien välisen jalkapallo-ottelun sujumaan koulussasi turvallisesti.
  3. Luokkasi lasten liikuntatunnilla muodostetut joukkueet ovat ilmiselvästi epätasaiset. Miten ratkaisisit opettajana tilanteen hienotunteisesti?
  4. Tutustu palloliiton ’Kaikki pelaa’ -ohjelmaan Säännöt, Määräykset ja Ohjeet – Palloliitto.fi ja pohdi, mitä ohjelman periaatteista katsoisit voivasi hyödyntää ko. tulevassa opettajan työssäsi.
  5. Luokassasi on astmaattinen lapsi, jolle koulun pölyinen hiekkakenttä
    aiheuttaa hengenahdistusta. Mieti, minkälaisin ratkaisuin voisit kenties
    helpottaa hänen osallistumistaan jalkapallotunneille.
  6. Pohdi, miten eri aistijärjestelmien (kuulo, näkö, tunto) tietoinen
    huomioiminen voisi auttaa jalkapallon henkilökohtaisen taidon tai peli- taktiikan oppimisessa? Oletko havainnut jossain näin toimittavan tai kokeillut itse? Pohdi, miten voisit korostaa tietyn aistijärjestelmän toimintaa pelitilanteissa. Mieti tai kokeile itse, miten jonkin aistin poissulkeminen vaikuttaa oppimiseen.

 

Jalkapallon asemaa koululiikuntalajina voidaan perustella kunto-ominaisuuksien (lähinnä kestävyys ja alaraajojen lihasvoima), havaintomotorisen säätelyn (tilan hallinta, suuntatarkkuus) ja sosiaalisen kehittymisen kannalta. Jalkapallo on myös peli, jonka suorituspaikat ja välineet eivät aseta suuria vaatimuksia opetukselle. Lisäksi jalkapallon pelaamisen perustaitovaatimukset ovat niin vähäiset, että pelaamisesta nauttimaan päästään varsin vähäisin valmiuksin.

Jalkapallon perustaidoista koululiikunnassa keskeisimpiä ovat pallon kuljettaminen, sisäteräsyöttö ja -potku sekä haltuunotto jalkapohjalla. Taitojen edistyessä kyseeseen tulevat lisäksi nilkkapotku, haltuunotot suoraan ilmasta, pääpeli ja rajaheitto. Peliajatuksen keskeisimpiä seikkoja on pallottoman pelaajan liikkuminen (syöttövarjon välttäminen).

Jalkapallon peliharjoittelussa on syytä käyttää pieniä pelijoukkueita. Kolme vastaan kolme tarjoaa mahdollisuudet monipuolisten kuvioiden toteuttamiselle. Pienpeleissä ei ole syytä käyttää maalivahtia ja maaleina käytetään pieniä maaleja. Sivu- ja päätyrajat voivat olla vain ohjeellisina; peli voi jatkua myös rajojen ulkopuolella. Kaikki pedagogiset toimet pelin ja onnistuneiden suoritusten syntymiseksi ovat tarpeen. Viitepelit voivat olla tällöin kaukanakin “oikeasta” jalkapallosta (esim. siirtovaikutus 1-korin koulukoriksesta).

Pienpelien säännöt on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Kädellä pelaaminen ei ole sallittua, ja turvallisuuteen sekä toiminnallisuuteen tähtäävät säännöt ovat etusijalla. Epäsosiaalisten sooloilijoiden toimintaa voidaan rajoittaa esimerkiksi kuljetusrajoituksin, rajatuilla toiminta-alueilla ja maalintekorajoituksilla. Positiivisena “porkkanana” voidaan käyttää esimerkiksi syöttöpisteiden painoarvon korostamista (maalista 1 tehopiste, syötöstä 3).

Jalkapallo sopii yhtä hyvin niin tyttöjen kuin poikienkin peliksi. Hyvällä ohjauksella ja toimintarajoituksilla myös sekajoukkueilla pelaaminen onnistuu. Taitojen karttuessa ja taitoerojen kasvaessa erot sukupuolten välillä eivät ole sen suurempia kuin sukupuolten sisälläkään. Kaikkien oppilaiden viihtymiseksi ja kehittymiseksi tarvitaankin eriyttämistä niin joukkueiden muodostamisessa kuin säännöissäkin.

Lisätietoja: www.palloliitto.fi + alueen jalkapalloseurat

Jalkapallo

A

TEKNISET TAIDOT
• syöttäminen
– sisäteräsyöttö
• haltuunotto
– jalkapohjalla, sisäterällä
• kuljettaminen

PELITAIDOT
• pallollinen pelaaja
• palloton pelaaja

SÄÄNNÖT
• toiminnallisuuteen liittyvät säännöt
• turvallisuuteen liittyvät säännöt

B

TEKNISET TAIDOT
• syöttäminen
– liikkeestä liikkuvalle pelaajalle
• haltuunotto
– pomppiva pallo
• kuljettaminen
– suunnanmuutokset
• pääpusku

PELITAIDOT
• vapaan paikan idean syventäminen
• ylivoimapelin idea

SÄÄNNÖT
• toiminnallisuuteen liittyvät säännöt
• pelin tekniset säännöt

C

TEKNISET TAIDOT
• potkaiseminen
– nilkkapotku
• haltuunotto
– ilmasta tuleva pallo

PELITAIDOT
• pelipaikat
• peli-idea

SÄÄNNÖT
• pelin tekniset säännöt

Koripallo

Koripallo

Linkki pdf-materiaaliin

KORIPALLO

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Selvitä yhden korin koripallopelin perusidea ja keskeiset säännöt
  2. Suunnittele yksi seuraavista:
    1. Harjoitus , jossa koripalloja käytetään joko kuntovälineenä, rytmivälineenä tai ketteryyttä jollakin tavoin edistävänä välineenä.
    2. Toimiva harjoitus, jossa perehdytään kolme vastaan kolme koulukoriksen johonkin perusideaan
    3. Viitepeli, jossa pisteitä saa muutoin kuin koriin heittämällä.
  3. Pohdi, minkälaiset asiat koit kouluaikojesi koripallotunneilla erityisen innostaviksi ja mukavia muistoja synnyttäviksi, mitkä asiat kenties kielteisiksi ja jopa pelottaviksi.
  4. Lue sanomalehdestä tai muusta mediasta 8 erilaista käsitettä, jotka ovat tälle pallopelille ominaisia.
KORIPALLO

Tehtävät jakson aikana

  1. Suunnittele toiminnallinen leikki tai kisa, jossa tarvitaan rannesyöttöä ja syötön vastaanottoa.
  2. Taltioi tunneilla käsiteltyjen harjoitusten, leikkien ja pelien ydinkohtia ja liitä mukaan niitä opetuskehittelyjä tai harjoituksia, joita pidit erityisen hyvin pienille lapsille soveltuvina.
KORIPALLO

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Miksi koripalloa koulun liikuntatunneilla? Laadi omaa näkemystäsi parhaiten kuvaava perusteluluettelo.
  2. Esitä toimenpiteitä, miten koripallotunneilla voisit opettajana:
    1. lisätä oppilaiden toiminnallisuutta
    2. lisätä kunkin lapsen pallokosketusten määrää
    3. vähentää pallon kiinniottamisen pelkoa
    4. vähentää mahdollista epäonnistumisen /koetun huonommuuden pelkoa
    5. lisätä turvallisuutta.
  3. Käy seuraamassa vähintään yksi alakoulun lasten koripallotunti.
    Havainnoi:

    1. ryhmän lasten taitojen oppimista (tekniset taidot, pelitaidot) ja siinä mahdollisesti ilmeneviä eroja
    2. lasten osallistumisaktiivisuutta ja motivoituneisuutta tunnin eri vaiheissa
    3. opettajan toimintaa tunnin aikana opettajana ja kasvattajana (mm. tilanteiden organisointi, oppimisen ohjaaminen, palautteen anto yksilöille/ryhmälle).
      Pohdi myös asioita, jotka itse olisit tehnyt tunnin aikana toisin (mitä, miten, miksi – peruste lyhyesti).
  4. Ideoi yksinkertaisia koripallon harjoituksia ja lasten pelimuotoja, joilla voisit rohkaista tyttöjä ja poikia liikkumaan alakoulun välitunneilla
  5. Luokassasi on yksi pyörätuolia käyttävä lapsi. Suunnittele sovellettu
    koripallopeli, johon tämä lapsi voisi osallistua tasavertaisesti muiden luokan oppilaiden kanssa.
  6. Pohdi, miten eri aistijärjestelmien (kuulo, näkö, tunto) tietoinen
    huomioiminen voisi auttaa koripallon henkilökohtaisen taidon tai pelien taktiikan oppimisessa? Oletko havainnut jossain näin toimittavan tai kokeillut itse? Pohdi, miten voisit korostaa tietyn aistijärjestelmän toimintaa pelitilanteissa. Mieti tai kokeile itse, miten jonkin aistin poissulkeminen vaikuttaa oppimiseen.

Koripallon opettaminen noudattaa yleistä pelien opettamisen systematiikkaa. Perustaidot tulee hallita ennen kuin pelitaitojen opettaminen on mielekästä. Opetuksessa tulee edetä helposta vaikeaan, lajitaidoista pelitaitoihin. Toisaalta monet viitepelit mahdollistavat ns. pelimenetelmän käytön myös koripallon opettamisessa. Syöttelypelit opettavat huomaamattaan esimerkiksi vapaan paikan hakemista.

Pelikoulutuksessa puhutaan yleisesti sosiaalisten tavoitteiden toteuttamisesta. Pelkkä pelaaminen ei kehitä sosiaalisia taitoja, vaan peli on väline sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajan on ohjattava pelitapahtumia (myös viitepelejä) siten, että oppilaat ottavat toisensa huomioon, kannustavat ja iloitsevat toistensa suorituksista sekä seurasta. Pelinä koripallo antaa hyvät mahdollisuudet tämänkaltaiselle kasvatustyölle, sillä huipputasollakin pelaajat tunnustavat tekemänsä virheet nostamalla kätensä ylös virheen merkiksi.

Hyvällä perusopetuksella ja pelaamista “rajoittavilla” säännöillä saadaan kaikki oppilaat sille tasolle, että he pystyvät osallistumaan tasavertaisina pelaajina peliin.
Viitepeleissä, joissa “pakotetaan” syöttelemään kaikille, saadaan kaikki mukaan. Korien tekemiseen ja kuljettamiseen voidaan asettaa rajoituksia, jolloin peli ei mene ns. hyvien oppilaiden sooloiluksi. Mottona voikin olla, että korin tekeminen on helppoa, kun saa siihen hyvän syötön.

Alkuopetuksessa koripallo-opetuksen tulee pohjautua yleiseen pelikoulutukseen. Pallo välineenä edellyttää pallon liikeratojen hahmottamista sekä silmän ja käden koordinaatiota. Kaikenlaiset palloleikit ja -pelit erilaisilla palloilla auttavat “pallosilmän” kehittymistä. Varsinkaan alkuopetusluokilla pallojen ei tarvitse olla koripalloja. Lento-, jalka- tai voimistelupallo käy perustaitojen opetteluun aivan yhtä hyvin. Muokkaamalla olosuhteita (keveät pallot, matalat tai suuret korit) luodaan oppimista lisäävä oppimisympäristö. Ja vaikka koriin heittäminen onkin lapsista haastavaa, voidaan heittämistä harjoitella muutoinkin.

Pelikoulutus tulee aloittaa viitepelien kautta yhden korin koulukorikseen. Erilaisilla puolustajien liikkumista rajoittavilla säännöillä voidaan peliä muuttaa rauhallisemmaksi. Puolustuspeli voidaan jakaa pelaajavartiointiin ja paikkapuolustukseen. Paikkapuolustuksella pystytään ylläpitämään kenttätasapainoa, eikä pyrkimyksenä ole aktiivinen pallonriisto. Tärkeämpää on pakottaa vastustaja heittämään kaukaa ja ottaa levypallo puolustavalle joukkueelle. Paikkapuolustus sopiikin koulupeleihin pelaajavartiointia paremmin.

Lisätietoja: Basket.fi + alueen seurat

Koripallo

A

TEKNISET TAIDOT
• valmiusasento
• palloon tottuminen
• syöttäminen
– rannesyöttö
• heittäminen

PELITAIDOT
• vapaan paikan hakeminen
• paikkapuolustus

SÄÄNNÖT
• toiminnallisuuteen liittyvät säännöt

B

TEKNISET TAIDOT
• kuljettaminen
• pysähtyminen
• kääntyminen
• syöttäminen
– yhden käden työntösyöttö
• heittäminen
– lay up -heitto ojennetusta pallosta

PELITAIDOT
• kenttätasapaino hyökkäyspelissä
• pelaajavartiointi

SÄÄNNÖT
• koulukorissäännöt

C

TEKNISET TAIDOT
• heittäminen
– lay up -heitto omasta kuljetuksesta
• levypallopeli

PELITAIDOT
• 3 vs 3 -peli kahteen koriin

SÄÄNNÖT
• koulupelin tyypillisimmät virheet

Lentopallo

Lentopallo

Linkki pdf-materiaaliin

LENTOPALLO

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Perehdy lentopallon koulupelimuotoihin (ns. tiikeripelit) selvittämällä itsellesi perusasiat pelin kulusta ja säännöistä:
    1. minitiikerit (1-2 luokkien pelimuoto)
    2. tsemppitiikerit (3-4 luokkien pelimuoto)
    3. supertiikerit (5-6 luokkien pelimuoto)
  2. Mieti ja kirjaa oppimispäiväkirjaasi omia ennakkokäsityksiäsi lentopallosta koulupelinä sen pohjalta, minkälaisia kokemuksia sinulle muodostui pelistä koulutunneillasi (ala-asteella, yläasteella ja lukiossa)?
  3. Suunnittele ja valmistaudu ohjaamaan omalle ryhmällesi jokin seuraavista:
    1. peli, jossa käytetään ja muunnellaan minitiikerit -pelin ideaa ja sääntöjä
    2. lapsille soveltuva leikki tai harjoitus, jossa on jokin ”juoni” tai tarina taustalla ja
      jossa on jotakin lentopallolle ominaista (esim. liikkuminen, pallonkäsittely tms.)
    3. toiminnallinen leikki/harjoitus, jossa pelaajat voivat käyttää omien taitojensa
      mukaan lentopallon sormilyöntiä/sormiheittoa/sormikoppia.
LENTOPALLO

Tehtävät jakson aikana

  1. Suunnittele mieli- ja kielikuviin perustuvia harjoitteita, joilla voitaisiin edistää sormilyönnin oppimista lapsille.
  2. Taltioi tunneilla käsiteltyjen harjoitusten, leikkien ja pelien ydinkohtia ja liitä mukaan erityisesti niitä opetuskehittelyjä tai harjoituksia, joita pidit alakouluikäisille lapsille mielestäsi erityisen käyttökelpoisina ja motivoivina.
LENTOPALLO

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Käy seuraamassa 1-2 lasten lentopallotuntia. Jos mahdollista, seuraa yksi alkuopetusluokilla ja toinen luokilla 3-6.
    Havainnoi:

    1. ryhmän lasten taitojen oppimista (tekniset taidot, pelitaidot) ja siinä mahdollisesti ilmeneviä eroja
    2. lasten osallistumisaktiivisuutta ja motivoituneisuutta tunnin eri vaiheissa
    3. opettajan toimintaa tunnin aikana opettajana ja kasvattajana (mm. tilanteiden
      organisointi, oppimisen ohjaaminen ja palautteen anto yksilöille/ryhmälle).

    Pohdi myös asioita, jotka itse olisit itse tehnyt tunnin aikana toisin (mitä, miten,
    miksi – peruste lyhyesti).

  2. Suunnittele lapsille sovellettu istumalentopalloharjoitus. Mieti mitä välineitä käyttäisit ja miksi.
  3. Joudut perusteleman koulusi rehtorille, miksi liikuntasalin pitäisi hankkia lasten
    lentopallon opetusta varten pitkittäisverkko. Mitä perusteluja käytät?
  4. Selvitä tällä hetkellä käytössä oleva lentopallon ’virallinen’ pistelaskujärjestelmä, verkkojen viralliset korkeudet, kentän mitat sekä erotuomarin yleisimmin käyttämät käsimerkit (eräs keino on selvittää ne on seurata lentopallo-otteluja sellaisen kanssaihmisen seurassa, joka tuntee jo pelin säännöt).
  5. Tutustu lentopallon (kuten myös muiden liikunnan sisältöalueiden oppimateriaaleihin) Opetushallituksen sivuilla ja pohdi, kuinka voisit hyödyntää ko. aineistoja omassa liikuntakasvatustyössäsi.

Lentopallon opettaminen perusopetuksen luokilla 1-6 on haastavaa, mutta erilaisia viitepelejä hyödyntäen loogista ja mielekästä. Perusopetuksessa ei ole tarpeen pyrkiä varsinaiseen lentopallon standardipeliin, vaan perusopetuksen luokille 1-6 kehitellyt pelimuodot ovat hyviä sellaisenaan. Ne mahdollistavat lentopallon lajitaitojen järkevän ja tarkoituksenmukaisen opettamisen, sekä ovat oppilaiden kannalta erittäin mielekkäitä, sillä peliä syntyy ja pallot elävät pitkään.

Lentopallon tärkein perustaito on sormilyönti. Jokaisen harjoituskerran tulee sisältää perusharjoitusta sormilyönnin kehittämiseksi. Sormilyönnin kehittelyssä kopin käyttäminen on välttämätöntä. Kosketuksista tulee näin puhtaita, koska kosketuskohta on optimaalinen ja oikeaan kosketukseen jää riittävästi aikaa. Vasta kun käsien oikea liikerata on varmuudella hahmottunut, voidaan kopin käytöstä vaiheittain luopua. Pelitilanteessa koppi on syytä sallia varsin pitkään.

Hihalyönnissä korostuvat helposti negatiiviset kokemukset kipeytyvien käsien takia. Pallojen tulee olla hyviä (lapsille on kehitetty pehmeitä harjoituspalloja) sekä suoritustekniikan oikea, jolloin kädet eivät tule kipeiksi. “Lyönti” tulee suorittaa jaloilla, ei käsillä. Vaikka toistojen määrän onkin oltava erittäin suuri taidon vakiinnuttamiseksi, niin peräkkäisten toistojen määrää tulee pitää alhaisena. Harjoitteluvaiheessa vältytään käsien turhalta kipeytymiseltä vaihtamalla suorittajaa tarpeeksi tiheään.

Iskulyönti on lentopallon ihailluin lyönti. Oppilaiden harjoittelumotivaation kannalta on tärkeää aloittaa iskulyöntivalmiuksien kehittäminen jo perusopetuksen luokilla 1-6, vaikka varsinaisessa koulupelissä kosketusta harvoin voidaankaan vielä käyttää. Pallon lentoradan arvioiminen ponnistuksen ajoittamiseksi on vaikeaa. Oikeaa ponnistustekniikkaa sekä sormi-iskun hallintaa kannattaa harjoittaa ensin paikallaan olevaan palloon, minkä jälkeen siirrytään “painamaan” palloa kenttään heitosta ja oikeasta passista.

Lentopalloliitto on kehittänyt koululentopalloon oman pelisysteemin, tiikerilentiksen. Siinä pelit kehittyvät koppipallosta varsin lähelle “oikeaa” lentopallopeliä. Tyypillistä kaikille pelityypeille on koppien salliminen sekä syöttämisen helpottaminen. Myös kentällä olevien pelaajien määrää on rajoitettu. Muutoksilla on mahdollistettu peliajatuksen kehittyminen sekä pitkien pallorallien syntyminen varsin vähäisin lentopallon lajitaidoin. Pelaaminen on mielekäs tapa oppia!

Lisätietoja: www.lentopalloliitto.fi + alueen seurat

Lentopallo

A

TEKNISET TAIDOT
• pallotemput
• sormilyönti

PELITAIDOT
• 1-2 -luokkalaisten pelimuoto

SÄÄNNÖT
• koulupelien yhteisiä sääntöjä

B

TEKNISET TAIDOT
• hihalyönti
• ala-aloitus

PELITAIDOT
• 3-4 -luokkalaisten pelimuoto

SÄÄNNÖT
• erotuomarin tavallisimmat käsimerkit

C

TEKNISET TAIDOT 
• hyökkäyshyppy
• sormi-isku
• torjunta

PELITAIDOT
• 5-6 -luokkalaisten pelimuoto
• peli-idea 6 vs 6 -pelissä

SÄÄNNÖT
• pistelasku

Mailapelit

Mailapelit

Linkki pdf-materiaaliin

MAILAPELIT

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Tutustu sulkapallopelin ydinsääntöihin ja keskeisen lajitietouteen
  2. Tutustu netissä katusählyn sääntöihin
MAILAPELIT

Tehtävät jakson aikana

  1. Suunnittele sulkapalloon monipuolinen pallottelutyyppinen alkuverryttely.
  2. Miettikää pienissä ryhmissä, kuinka salibandyn välineiden käyttötapoja voitaisiin muunnella voidaan muunnella pelin helpottamiseksi?
  3. Suunnittele kisa sulkapallotunnille niin, että jokainen pelaisi mahdollisimman usean pelikaverin kanssa. Tee järjestelyistä salipiirros ja ehdotus pistelaskutavasta. Ole valmis toteuttamaan tekemäsi suunnitelma.
  4. Suunnittele ja valmistaudu ohjaamaan jokin helppo ja nopeasti organisoitavissa oleva tekniikkarata tai harjoitus, jossa tarvitaan jotakin (joitakin) seuraavista salibandyn perustaidoista: pallon kuljettaminen, syöttö ja syötön haltuun otto, laukaiseminen.
MAILAPELIT

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Pyri saamaan jonkin kaverisi kanssa varatuksi salivuoro ja käykää kokeilemassa sulkapalloa itsenäisesti ja selvittäkää yhteisesti sulkapallopelin pistelaskujärjestelmä ja sulkapallon keskeiset säännöt. Pohtikaa samalla yhdessä, miten voisitte hyödyntää sulkapallon aineksia alakoulun liikunnassa. Pelin ydintietoihin (säännöt, termit jne) voit halutessasi perehtyä myös netistä löytämiltäsi sivuilta.
  2. Mitkä ovat jännemailapelien yhteiset elementit?
  3. Pohdi, mitä hyvää ja mahdollisesti mitä epätoivottavia piirteitä on viimeaikaisessa salibandyn/sählyn kehityksessä ollut alakouluikäisten kannalta.
  4. Määrittele koululaisten salibandyn (sählyn) pelaamiseen liittyviä turvallisuutta ja toiminnallisuutta edistäviä ydinsääntöjä ja pedagogisia periaatteita.
  5. Käy seuraamassa 1-2 lasten sähly-/salibandytuntia jollakin alakoululla. Jos mahdollista seuraa toinen kerta alkuopetusluokilla, toinen luokilla 3-6. Havainnoi:
    1. ryhmän lasten taitojen oppimista (tekniset taidot, pelitaidot) ja siinä mahdollisesti ilmeneviä eroja
    2. lasten osallistumisaktiivisuutta ja motivoituneisuutta tunnin eri vaiheissa
    3. opettajan toimintaa tunnin aikana opettajana ja kasvattajana (mm. tilanteiden
    4. organisointi, oppimisen ohjaaminen ja palautteen anto yksilöille/ryhmälle).

    Pohdi myös asioita, jotka itse olisit tehnyt tunnin aikana toisin (mitä, miten, miksi – peruste lyhyesti).

  6. Opetusryhmässäsi on lapsi, jolla on motorisia oppimisvaikeuksia. Mieti,
    minkälaisin mailapeliharjoituksin voisit pyrkiä tukemaan hänen motoriikkansa kehittymistä liikuntatuntien yhteydessä. Näitä suunnittelemiasi harjoituksia voit tarvittaessa antaa vaikka luokkasi koulunkäyntiavustajan ohjeiksi (voit halutessasi tutustua johonkin soveltavan liikuntakasvatuksen oppimateriaaliin).

Koululiikunnan vähistä tuntimääristä käydään jatkuvasti kilpailua eri lajien välillä. Samoista tunneista tulee lisäksi kilpailemaan jatkuvasti uusia ns. muotilajeja. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koululiikunnan tehtävänä on tutustuttaa oppilaita useisiin liikuntalajeihin, mutta keskittyä opetuksessa tiettyjen lajien perusteellisempaan läpikäymiseen. Näin voidaan turvata tiettyjen perustaitojen automatisoituminen ja sitä kautta säilyminen. Lähtökohdaksi pitäisikin ottaa lajitaitojen sijaan liikuntakykyisyyden, erityisesti liikehallintatekijöiden, kehittäminen.

Mailapeleistä erityisesti salibandyn, eli koululiikunnassa yleisemmin sählyn, suosio on viime vuosina noussut räjähdysmäisesti. Laji on joukkuepelin luonteen mukaisesti sosiaalinen eikä vaadi peliin mukaan pääsemiseksi kovin suuria perustaitoja. Lisäksi välinekustannukset jäävät varsin alhaisiksi. Viime vuosina lajin kehitys on tosin ollut nopeaa ja huippu-urheilussa salibandy on erottautunut selvästi omaksi lajikseen. Koululiikunnassa sählyä voidaan perustella pelikoulutuksella sekä kuntotekijöillä. Pienpelejä järjestelemällä isokin ryhmä saadaan tehokkaasti liikkumaan ja yleistä pelikoulutusta voidaan jatkaa uusin välinein (siirtovaikutus). Melkein kaikki muiden pelien harjoitteet ovat sovellettavissa myös sählyyn.

Mailapelit (tässä yhteydessä erityisesti tennis ja sulkapallo) kehittävät silmän ja käden jatkeena olevan välineen koordinaatiota. Pallon liikeradan arviointi ja lyönti oikea-aikaisesti välineen oikealla kohdalla vaatii runsaasti harjoitusta. Täysin ns. virkistyslajina esimerkiksi sulkapalloa ei voikaan käyttää. Oppitunnista ja itse lajista jää silloin päällimmäisenä mieleen vain epäonnistuneet suoritukset. Valmiuksien kehittäminen tulisi aloittaa jo alkuopetusluokilla, kun silmän ja käden koordinaatiota kehitetään erilaisilla välineillä. Lajien vaatimat taidot soveltuvat näin hyvin perusopetuksen 1-6 luokkienkin liikunnanopetusohjelmaan.

Tenniksen ja sulkapallon opettamisessa opettajan ammattitaito joutuu koetukselle; ei niinkään oppiaineksen hallinnan kuin opetuksen organisoinnin takia. Pelaamalla standardipelejä kilpailusäännöin voidaan liikuttaa vain pientä osaa oppilasryhmästä. Lajitaitojen harjoittelu onkin opettajan mielikuvituksesta kiinni. Pitkä lentopalloverkko mahdollistaa useiden parien yhtäaikaisen harjoittelun. Tennistä voidaan pelata voimistelupenkkien yli. Oikeiden liikuntatilojen puuttuessa voidaan pelejä pelata ulkona tai vaikkapa koulun käytävällä. Myöskin välineet voivat vaihdella oikeista välineistä itse tehtyihin levymailoihin ja hitaisiin pehmopalloihin.

Lisätietoja: www.tennis.fi ja Suomen Salibandyliitto + alueen seurat

Salibandy

TEKNISET TAIDOT
kuljettaminen
syöttäminen
syötön vastaanottaminen

PELITAIDOT
pallollinen pelaaja
palloton pelaaja

SÄÄNNÖT
sähly koulupelimuotona

Tennis

TEKNISET TAIDOT
pallon pomputtelu
peruslyönti
– kämmenlyönti
– rystylyönti

PELITAIDOT
koulutennis (minitennis)

SÄÄNNÖT
koulutenniksen (minitenniksen) säännöt

Sulkapallo

TEKNISET TAIDOT
syöttäminen
pitkä peruslyönti (clear)
nosto etukentältä (lob)

PELITAIDOT
pelitaktiikka

SÄÄNNÖT
pelin tekniset säännöt

Viimeksi päivitetty: 8.12.2025