Sportfolio – Uinti ja hengenpelastus

Uinnin opettaminen on loogista ja opetusteknisesti helppoa, sillä tekniikat on helppo jakaa erikseen harjoiteltaviin osataitoihin. Perustaitoihin, kuten veteen totuttautumiseen ja kastautumiseen, kannattaa opetuksen alkuvaiheessa paneutua huolella. Opetus tulee järjestää tutun aikuisen, oman opettajan, toimesta. Kelluminen ja oikea liukutekniikka ovat perusedellytyksiä oikean uima-asennon löytymiselle. Erilaisia leikkejä ja tehtäviä käyttäen voidaan perustaitojen opettelu tehdä oppilaille mielekkääksi. Kun oppimisen edellytykset (luottamus veteen ja omiin kykyihin) ovat kunnossa, voidaan aloittaa varsinaisten uintitekniikoiden opettaminen.

Opettajalla on kokonaisvaltainen vastuu opetusryhmästään. Vastuukysymys korostuu uinnin opetuksessa, sillä opetusolosuhteet ovat oppilaille totutusta poikkeavat. Opettaja on vastuussa oppilasryhmästä matkoilla, pukuhuoneissa, pesutiloissa ja altaalla. Vastuuta voidaan jakaa useammillekin aikuisille (yleisesti uimaopettajat), mutta lopullinen vastuu on opettajalla. Kaikille selvien pelisääntöjen avulla sekä jakamalla vastuuta oppilaille (esim. vastuuparit), voidaan opetusryhmää hallita vaihtelevassa ja akustisesti hankalassa opetustilanteessa.

Piirros uimareista

Vastuu edellyttää opettajalta myös välttävää vedestä pelastamisen taitoa. Uimahallin pelastusvälineiden paikat tulee olla ennalta selvillä. Opettaja on vastuussa myös oppimistuloksista. Osataidoista kokonaissuorituksiin edettäessä oppimiskokemuksia syntyy varmasti. Jotta opettaja pystyy tarkkailemaan koko opetettavaa ryhmää, on hänen sijoituttava siten, että hän koko ajan on tietoinen kaikkien oppilaiden tekemisistä. Lastenaltaassa uinnin perustaitoja opeteltaessa opettajan on hyvä olla altaassa tukena ja turvana. Isoon altaaseen siirryttäessä opettaminen ja suoritusten tarkkailu on perusteltua suorittaa ylhäältä, altaan reunalta.

Altaan poikki uitaessa uintimatka ei kerralla tule tarpeettoman pitkäksi. Näin palautetta voidaan antaa välittömästi ja jopa melko henkilökohtaisestikin. Ohjausta jatkuvasti lisäämällä ja eri tekijöihin huomiota kiinnittämällä opettaminen on tehokasta. Vapaassa uinnissa neliöuinti altaan reunojen vieressä on hyvä opetusmuoto. Opettajalla on tällöin mahdollisuudet henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ja uimaankin oppii vain uimalla! Vähien resurssien vuoksi vapaaseen uintiin ei vain tahdo jäädä riittävästi aikaa.

Lisätietoja: www.uimaliitto.fi ja www.suh.fi + uimaopettajat + alueen seurat

Uinti ja hengenpelastus -materiaalit

Uinti ja hengenpelastus

Linkki pdf-materiaaliin

UINTI JA HENGENPELASTUS

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Tutustu uinnin opetusmateriaaleihin esimerkiksi sivulla Materiaalit – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry ja poimi näistä käyttökelpoisimpia ideoita uinnin alkeisopetukseen.
  2. Etsi itsellesi tällä hetkellä käytössä oleva uinnin tavoitetaulukko (Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto) ja selvitä, mitkä ovat uinnin alkeismerkin, harrastusmerkin, taitomerkin ja uimakandidaatin tutkinnon vaatimukset, ks. http://www.suh.fi
  3. Selvitä uinnin alkeisopetuksen eteneminen ensimmäisiin uintiliikkeisiin saakka. Anna jokaisesta vaiheesta myös muutama valaiseva käytännön esimerkki.
  4. Käy seuraamassa ennen omaa uintijaksoa 1-2 uimaopettajan ohjaamaa uintituntia ja kiteytä keskeisimmät havaintosi paperille koskien opetustilanteiden organisointia, oppilaiden oppimista ja turvallisuuden huomioon ottamista ko. tunnilla.
  5. Selvitä, mitä tarkoitetaan vesiliikunnan mekaniikalla ja miten se liittyy uinnin alkeisopetuksen etenemiseen.
  6. Pohdi, mitä kaikkea sana vesiliikunta pitää sisällään.
  7. Pohdi omiin kokemuksiisi ja lähdeviitteeseen nojaten, miten oppilaasta
    huomaa, että hän pelkää vettä (Anttila, E. 1999. Soveltavan uima-opetuksen opas.)
  8. Pohdi, minkälaisia mahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on osallistua vesiliikunnan opetukseen. Mitkä toimenpiteet vaativat soveltavaa käytäntöä pukeutumis- ja peseytymistilanteissa, mitkä allastiloissa?
  9. Kirjaa ylös omia kokemuksiasi vesiliikunnasta ja keskustele opiskelutovereittesi kanssa, mitkä niistä ovat edesauttaneet ja mitkä ehkäisseet vedessä liikkumisen oppimistasi.
UINTI JA HENGENPELASTUS

Tehtävät jakson aikana

  1. Valmistaudu ohjaamaan jokin uintileikki, jonka tavoitteena on veden vastuksen kokeminen.
  2. Valmistaudu ohjaamaan jokin leikki, jonka olet itse soveltanut ulkoa tai saliolosuhteista altaaseen. Mieti myös , mihin uinninopetuksen vaiheeseen leikki sopii.
  3. Suunnittele alkuopetusikäisille ’vesijumppa’, joka toteutetaan joko musiikkiin tai tarinaan tukeutuen (opetusaltaalla)
  4. Kirjaa harjoitusten yhteydessä/jälkeen itsellesi tärkeimmät suorituskohtaiset ydinkohdat kustakin uintitekniikasta:
    – vapaauinti; potkut, käsiliikkeet , hengitys ja rytmi
    – selkäuinti; potkut, käsiliikkeet, hengitys ja rytmi
    – rintauinti; potkut, käsivetoja , hengitys ja rytmi
    Pohdi samalla, mistä vinkistä tai mielikuvasta oli sinulle itsellesi apua kyseisen tekniikan oppimisessa.
  5. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista tai muista lähteistä ideoita opetuksellisiksi ratkaisuksi erityislapsen uinnin opetukseen. Jos ryhmässäsi on joku vedenpelkoinen oppilas, seuraa opettajan käyttämiä keinoja pelon voittamiseksi.
UINTI JA NENGENPELASTUS

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Käy oman uintijakson jälkeen itsenäisesti uimassa ja pyri saavuttamaan tavoitetaulukon jokaiselta osa-alueelta vähintään 4 pisteen taso, mutta yhteistulos kaikilta seitsemältä alueelta siten, että kokonaispistemääräsi ylittää 35 pistettä.
  2. Kiteytä tekijät, mitkä sinun tulisi tulevana lasten uinnin opettajana ennakoida uinnin opetustilanteista ennen altaalle menoa, tunnin aikana ja tuntitilanteiden jälkeen.
  3. Luokassasi on 20 uimataidon suhteen varsin eri tasoista lasta. Pohdi keinoja, kuinka voisit tällaisessa tilanteessa yhteistyöllä uimaopettajan kanssa tehostaa luokkasi lasten uinninopetusta.
  4. Perustele, miksi uinninopetuksessa eriyttäminen on tärkeää oppijan kann alta. Anna käytännön esimerkkejä erilaisista eriyttämistilanteista.
  5. Pohdi vesipelastusta alakoulun uinninopetuksen oppisisältönä.
  6. Käy seuraamassa omien uintiharjoitustesi jälkeen vielä 1-2 uimaopettajan ohjaamaa uintituntia ja kiteytä keskeisimmät havaintosi paperille koskien opetustilanteiden organisointia, oppilaiden oppimista ja turvallisuuden huomioon ottamista ko. tunnilla. Vertaile havaintojasi niihin havaintoihin, jotka teit ennen jaksoa.
  7. Pohdi, kuinka yleisopetuksen ja erityisopetuksen vesiliikunnan jakso poikkeavat toisistaan? Onko niissä tarpeen olla eroavaisuutta ja jos on, niin miksi. Jos mahdollista, käy seuraamassa jonkin erityisryhmän vesiliikuntatunti. Tarkkaile ja pohdi, miten vesielementti auttaa lasta ’unohtamaan’ poikkeavuutensa?
  8. Millaisin toimenpitein varmistat tulevan vesiliikuntajakson turvallisuuden luokanopettajana toimiessasi?

Uinti

A

LAJITAIDOT
• veteen totuttautuminen
• kelluminen
• liukuminen
• alkeisuinti
• sukeltaminen

HUOMAA!
• turvallisuuteen liittyvät säännöt

B

LAJITAIDOT
• vapaauinti eli krooli
• selkäuinti
• alkeisuimahypyt
– kynttiläpudotus
• sukeltaminen

HUOMAA!
• opetukselliset säännöt

C

 LAJITAIDOT
• rintauinti
• alkeisuimahypyt
– taittokaato
• käännösten alkeet
• sukeltaminen

HUOMAA!
• uimataito

Viimeksi päivitetty: 8.12.2025