Sportfolio – Liikehallinnan kehittäminen

Koululiikunnan yksi keskeinen tavoite on oppilaiden liikuntakykyisyyden kehittäminen. Liikuntakykyisyys voidaan jakaa kuntoon ja liikehallintaan. Näistä kunnolla tarkoitetaan lähinnä aerobista ja anaerobista kestävyyttä, lihasvoimakkuutta ja kehon elastisuutta. Liikehallinta käsittää kinesteettisen, hermo-lihas- ja havaintomotorisen säätelyn. Alla olevassa kuviossa esitetään liikuntakykyisyyden jaottelu, jossa on edellä mainittujen jakojen lisäksi anatominen ja ajallinen ominaisuusluokittelu.

Kuvio 3. Liikuntakykyisyyden rakenne (Nupponen 1997, 18)
Kuvio 3. Liikuntakykyisyyden rakenne (Nupponen 1997, 18)

Kestävyyden ja lihasvoimakkuuden kehittyminen on nopeampaa perusopetuksen luokilla 7-9 kuin luokilla 1-6. Näiden ominaisuuksien kehittämisessä tarvittavia taitoja (esim. lihaskuntoliikkeiden oikea suorittaminen) olisi kuitenkin opetettava jo perusopetusluokkien 1-6 aikana. Notkeus ja liikehallintatekijät kehittyvät voimakkaimmin perusopetusluokkien 1-6 aikana, jolloin niiden kehittymistä olisi varmistettava monipuolisella harjoittelulla. Tähän kuuluvat tehokkaat venyttelyt alkuja loppuverryttelyiden yhteydessä sekä opetusohjelman tasapaino voimistelu- ja palloilutyyppisten sisältöjen välillä.

Opetussuunnitelman liikuntamuodoista eri palloilulajit kehittävät kestävyyttä, ponnistusvoimaa ja havaintomotorista säätelyä (suuntatarkkuus, yhdistely- ja muuntelukyky). Yleisurheilu ja voimistelu kehittävät monipuolisesti lihasvoimakkuutta, notkeutta ja kinesteettisen säätelyn ominaisuuksista mm. tasapainoa ja voimaerottelua sekä suuntatarkkuutta. Musiikkiliikunnalla voidaan kehittää ajoitustarkkuutta sekä yhdistelyä ja hiihdolla sekä luistelulla yhdistelyä ja tasapainoa.

Liikuntakykyisyyden kehittymistä on syytä seurata. Tähän tarkoitukseen on kehitetty valtakunnallisesti normitettuja testistöjä viidennestä luokasta lähtien. Tätä nuoremmille oppilaille on hyvä opettaa testien oikea suoritustapa. Myös koulukohtaisia oppilaiden kehittymistä seuraavia arviointijärjestelmiä kannattaa kehittää. Liikuntakykyisyystestauksessa opettaja saa tietoa opetusryhmänsä suoriutumisprofiilista ja voi tarvittaessa tehostaa opetusohjelmaansa puutteellisten alueiden kohdalla. Yksilötasolla testipalaute kertoo erityisesti liikuntakykyisyyden kehittymisestä, mutta osoittaa myös heikkoudet ja vahvuudet. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. henkilökohtaisen kunto-ohjelman laadinnassa.

Taitavuuden ja motoristen ominaisuuksien kehittämisen lajisovelluksina esitellään seuraavassa voimistelu, yleisurheilu sekä luistelu ja jääpelit. Tähän alueeseen oleellisesti kuuluva tanssi ja musiikkiliikunta käsitellään aihealueen kansantanssisisältöjen vuoksi kansallisen liikuntakulttuurin perusteiden yhteydessä.

Voimistelu ja tanssi

Voimistelu ja tanssi

Linkki pdf-materiaaliin

VOIMISTELU JA TANSSI

Tehtävät ennen jaksoa

1. Selvitä, mitä seuraavat voimistelutermit tarkoittavat (niin, että osaat ne tarvittaessa näyttää)

a) Perusasento
b) Päinmakuu
c) Täysistunta
d) Koukkuselinmakuu
e) Etunoja
f) Kulmanoja
g) Kulmaistunta
h) Vaaka ja polvivaaka

2. Tutustu alustavasti telinevoimistelun termeihin, liikekehittelyihin ja avustamiseen

3. Ideoi kaksi voimistelutaitoja kehittävää harjoitusta, missä käytetään apuvälineenä tennispalloa tai metrin mittaista keppiä.

4. Ideoi (tai etsi jostain valmiina) leikki, joka sopii hyvin voimistelutunnin alkulämmittelyksi.

VOIMISTELU JA TANSSI Tehtävät jakson aikana
  1. Suunnittele circuit-harjoitus, jossa on 10 toimintapistettä. Tee tehtäväkortit.
  2. Suunnittele lyhyt aerobic-tyylinen sarja (8+8+8+8), joka sopii mihin tahansa tasajakoiseen musiikkiin. (tehtävät 2 ja 3 jo sportfolion verkkosivuilla).
  3. Suunnittele tiettyä lihasryhmää vahvistava liikesarja, jonka ohjaat ryhmässäsi
    muille opiskelijoille. Valitse liikesarjaan sopiva musiikki ja opettele ohjaamaan musiikin mukaan. Tuo tunnille mukanasi ko. musiikki.
  4. Suunnittele samalle lihasryhmälle myös venyttävä / rentouttava liikesarja ja valitse siihenkin sopiva musiikki, jonka tuot mukana tunnille.
  5. Tutustu teokseen Eeva Anttila (1994) Tanssin aika ja/tai Vappu Laine, toim. (1995) Koulu tanssii 1-2. Valitse kirjasta harjoitus, jonka opetat ryhmällesi jakson aikana. Kerro mitkä ovat tuon harjoituksen tavoitteet.
  6. 6. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista ja muista lähteistä ideoita vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi, miten voisit auttaa ja/tai helpottaa motorisesti kömpelöä lasta onnistumaan ja innostumaan voimistelu- ja tanssitunneilla.
VOIMISTELU JA TANSSITehtävät jakson jälkeen

  1. Suunnittele itse tai etsi jostain valmiina tanssiohjeita. Kirjaa vähintään yksi ikäryhmälle soveltuva tanssi / laululeikki / koreografia jokaiselle luokkatasolle (eskarit, 1,2,3,4,5 ja 6 luokille).
  2. Ideoi liikkeet valitsemaasi lastenlauluun ja merkitse näkyviin, moneenko missäkin liikkeessä lasketaan.
  3. Laadi lukuvuoden ’suunnitelma’, jossa on esimerkkejä koulun vuosittaisista juhlista ja miten musiikkia ja liikuntaa voitaisiin integroida niiden ohjelmissa.
  4. Kokoa eri materiaaleista löytyvistä välinevoimistelun ideoista (tai ideoi itse) valitsemallesi luokkatasolle soveltuvat kaksi välinevoimistelun tuntikokonaisuutta. (Yksi tunti kullakin välineellä tai niin, että samalla tunnilla käytetään kahta eri välinettä).
  5. Suunnittele leikki tai kisa, jossa käytetään monipuolisesti telineitä.
  6. Anna viisi esimerkkiä helpottavan välineen/ telineen käytöstä telinevoimistelun opetuksessa.
  7. Mitä asioita on muistettava telinevoimisteluliikkeitä avustettaessa?
  8. Pohdi missä tapauksissa telinerata on hyvä työskentelymuoto telinevoimistelun opetuksessa.
  9. Pohdi voimistelun oppisisältöjä ja tavoitteita. Millä tavoin sisältöjen tai painotusten tulisi mielestäsi vaihdella tyttöjen tai poikien opetuksessa ja eri luokkatasoilla? Perustele.
  10. Käy seuraamassa koulu-/ kuntatason jumppasirkustapahtumaa. Katsele tapahtumaa ennakkoluulottomasti ja arvioi:

    a) lasten motivaatiota voimisteluun
    b) tapahtuman yleistä ilmapiiriä
    c) asioita, joita voisit hyödyntää mahdollisesti omassa tulevassa liikunnanopetustyössäsi.

  11. Käy seuraamassa joku voimistelutapahtuma tai tanssinäytös ja kirjaa muistiinpanoja sen itsellesi synnyttämistä erilaisista tuntemuksista.
  12. Tutustu ’Ota minut mukaan, erityistukea tarvitseva lapsi leikissä ja
    Liikunnassa’ – oppaaseen (Alanko, Remahl & Saari 2004).
  13. Suunnitte voimistelutunti alakoulun 3. – 4. luokkien ryhmälle, jossa on
    mukana yksi oppaassa esitelty oppilas (valitse oppilas itse). Suunnittele
    tunti siten, että alkuverryttelyssä käytetään kaikille avointa toimintaa,
    harjoitusosassa rinnakkaista toimintaa ja loppuverryttelyssä soveltavaa toimintaa.
  14. Suunnittele toimiva, tavoitteellinen temppurata tunnille, jossa on erityistä
    tukea tarvitsevia lapsia. Pohdi erityisesti, kuinka otat huomioon, että
    jokaisella olisi omaa taitotasoaan vastaavia haasteellisia tehtäviä?

Liikuntakykytekijöistä voimistelun opetuksella voidaan vaikuttaa lähinnä lihasvoimakkuuden ja kehon elastisuuden kehittymiseen sekä tasapaino-, rytmi-, erottelu-, yhdistely- ja suuntaamiskyvyn kehittymiseen. Voimisteluun liittyy aina opittujen taitojen esittäminen ja sitä kautta ilmaisutaitojen kehittyminen. Sosiaalisista tavoitteista voimistelun opetus kehittää toisen huomioon ottamista.

Voimistelua pidetään monipuolisuutensa vuoksi eniten motoriikkaa kehittävänä liikuntamuotona ja kaikille lajeille hyvänä perustana. Toisaalta voimistelu mielletään vaikeaksi lajiksi omien kokemusten tai televisiossa nähtyjen huippusuoritusten perusteella. Monille on jäänyt mieleen yritykset selvitä vaikeista tehtävistä. Vaativat kilpavoimisteluliikkeet eivät anna oikeaa kuvaa siitä, millaista voimistelu on hyvin järjestetyssä oppimisympäristössä osana koululiikuntaa.

Voimistelun sisällöt voidaan jakaa perusopetuksen luokilla 1 – 6 perus- ja telinevoimisteluun. Perusvoimistelua voidaan toteuttaa myös välinevoimisteluna, ja kaikkeen voimisteluun voidaan liittää kuntovoimistelun keskeisiä periaatteita. Musiikkiliikuntaa ja tanssia voidaan liikesisällöiltään pitää voimistelun sukulaisina.

Perus- ja kuntovoimistelun sisällöt voidaan jaotella käyntiin ja juoksuun, lihashallintaan, liikkuvuuteen, lihasten vahvistamiseen, hyppelyihin ja hyppyihin sekä rentoutusharjoituksiin. Telinevoimistelussa esiintyy myös erilaisia hyppyjä ja niiden lisäksi noja- ja riipuntaliikkeitä, heiluntoja, pyörintäliikkeitä sekä tasapaino- ja notkeusliikkeitä.

Piirros voimistelusta

Tyypillisiä kouluvoimistelutelineitä ovat permanto/matto, penkki/puomi, hyppy, puolapuut, köydet/renkaat, rekki, nojapuut ja minitrampoliini. Välinevoimistelussa voidaan käyttää hernepusseja, palloja, keiloja, hypinnarua, vannetta, nauhaa tai vaikka harjanvarsia.

Voimistelun opettamiselle on tyypillistä liikekehittely, joka tarkoittaa sitä, että edetään vähitellen helpoista liikkeistä vaikeampiin. Liikekehittelyyn kuuluvat mm. liikuntakykyisyyden kehittäminen, osaopetus, helpottavat apuvälineet ja avustaminen. Avustamista voidaan käyttää myös tehtävän selityksen ja näytön täydentäjänä, pelkotilojen poistajana ja turvallisuuden lisääjänä. Turvallisuutta on muutenkin voimistelun opetuksessa korostettava huolehtimalla liikuntasalissa hyvästä järjestyksestä ja käytettävien telineiden, välineiden ja mattojen kunnosta sekä oikeasta sijoittelusta. Opettajan oikea sijoittuminen opetustilassa helpottaa turvallisuudesta huolehtimista.

Lisätietoja: Voimistelua kouluihin – Suomen Voimisteluliitto + alueen voimisteluseurat 

Voimistelu ja tanssi

A

TEKNISET TAIDOT
• perusvoimistelu
– käynti, juoksu
• telinevoimistelu
– kuperkeikat, hypyt sekä kiepit ja pyörähdykset

LAJITAIDOT
• liikeyhdistelmät
• telineradat

HUOMAA!
• lämmittelyn merkitys
• notkeuden kehittäminen

B

TEKNISET TAIDOT
• perusvoimistelu
– hypyt, rentous
• telinevoimistelu
– ylikaadot, kuperkeikat, hypyt sekä staattiset asennot

LAJITAIDOT
• permantosarjat

HUOMAA!
• avustaminen

C

TEKNISET TAIDOT
• perusvoimistelu
– välineet, kunto-ominaisuudet
• telinevoimistelu
– kiepit ja pyörähdykset, taitto-ojennus -liikkeet, ylikaadot, hypyt sekä staattiset asennot

LAJITAIDOT
• rekkisarjat

HUOMAA!
• turvallisuus

Yleisurheilu

Yleisurheilu

Linkki pdf-materiaaliin

  1. Suunnittele ja valmistaudu ohjaamaan omalle ryhmällesi jokin seuraavista:
    a) lapsille soveltuva toiminnallinen ja turvallinen juoksuleikki, jossa tarvitaan reaktiokykyä ja nopeuserottelua (käytä mielikuvitustasi)
    b) jokin heittoharjoitus, jossa tarvitaan suunta- ja ajoitustarkkuutta (keksi harjoitukselle jokin omaperäinen nimi)
    c) rata, jossa tehdään erilaisia hyppyjä ja hyppelyitä (tee rataan viitetarina /kehyskertomus)
  2. ”Aitajuoksu”. Suunnittele kentältä ja opettajalta löytyviä tavaroita ja materiaaleja alakouluikäisille soveltuva aitajuoksurata.
  3. Yleisurheilutunneilla tapahtuu joskus lihasrevähtymiä. Huolellisella alku-verryttelyllä ja venyttelyllä näiden syntymistä voidaan ehkäistä ennalta. Valmistele omalle opiskelijaryhmällesi n. 10 minuutin lämmittely ja venyttely, joka voisi soveltua myös lasten ulkona toteutettavalle yleisurheilutunnille.
  4. Tee omatekoinen (ja omaperäinen) lapsille soveltuva ’keihäs’ ja/tai ’moukari’.
YLEISURHEILU

Tehtävät jakson jälkeen

  1. Kiteytä eri lajien yhteydessä huomioon otettavia keskeisiä turvallisuustekijöitä koulujen yleisurheilutunneilla (konkreettisesti ja yksilöitynä).
  2. Pohdi kilpailujen erilaisia merkityksiä koulun yleisurheilun opetuksen osana (luokkien sisäiset, koulun sisäiset ja koulujen väliset kilpailut). Puntaroi asiaa erilaisten oppilaiden kannalta ja määrittele oma kantasi asiaan. Kiteytä pohdintasi tulokset n. yhden A4 sivun laajuiseksi koosteeksi.
  3. Käy seuraamassa koululaisten yleisurheilukisoja tai -tapahtumaa. Havainnoi tapahtuman aikana erityisesti lasten keskinäistä yhteistoimintaa ja keskinäistä kannustamista sekä lasten tunnereaktioita (kentällä ja katsomossa).
  4. Millä eri tavoilla voi koulutunneilla toteuttaa yleisurheilua periaatteella: kaikille tekemistä, ei jonotusta? Anna konkreettisia esimerkkejä.
  5. Mitkä ovat yleisurheilutunneilla tapahtuvan mittaamisen (sentit ja sekunnit) edut ja haitat?
  6. Mitä kunto- ja liikehallintakykyjä koulun pihalla toteutettavalla yleisurheilun opetuksella voidaan kehittää?

Yleisurheilun sisällöt ovat puhtaita tai muunnettuja perusliikkeitä. Lähinnä on kyse juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen eri muodoista. Näin ollen monipuolinen yleisurheiluopetus vahvistaa perusliikkeiden hallintaa. Kunto-ominaisuuksista yleisurheilussa voidaan kehittää kestävyyttä ja monipuolista lihasvoimaa. Yleisurheilussa kehittyvät useimmat liikehallintatekijät (erityisesti voimaerottelu, ajoittaminen, reaktio- ja rytmikyky). Pienet kisat ohjaavat sääntöjen noudattamiseen ja yhteistoimintaan. Tiedollisena aineksena yleisurheilun yhteydessä voidaan selvittää mm. sykkeen merkitystä ja harjoittelun vaikutusta.

Yleisurheilun lajitaitojen harjoittelussa on huolehdittava oppilaiden aktivoinnista. Jonottaminen pituushyppy- tai kuulantyöntösuoritukseen ei ole toiminnallista yleisurheilun opetusta. Monimutkaisempien taitojen (esim. korkeushypyn flopin tekniikka) opettamisessa on syytä käyttää opetuskehittelyä. Arviointi on osa liikunnan opetusta, mutta pelkkä tulosten mittaaminen ja kirjaaminen ei ole yleisurheilussakaan opettamista. Mittaamisella saatua tietoa tulisikin käyttää oppilaskohtaisen kehittymisen seuraamiseen ja opetuksen ryhmäkohtaiseen suunnitteluun.

Yleisurheilun opetuspaikoista taajaman urheilukenttä ei ole välttämättä paras paikka opetusta ajatellen. Se voi olla yleisurheilujaksolla ruuhkainen, eivätkä kilpaurheilun suorituspaikoiksi suunnitellut paikat ole yleensä hyviä opettamisen kannalta. Syksyn ja kevään ulkoliikuntalajeista yleisurheilu on helpoiten sisälle siirrettävissä, jolloin säätekijät eivät haittaa ja tee suorittamista vaaralliseksi. Liikuntasali soveltuu yleisurheilun kouluopetukseen erinomaisesti. Monet opetusta helpottavat apuvälineet (kuten esim. ponnistuslauta) ovat helposti saatavissa. Myös koulun piha sekä ympäröivä luonto sopivat monien yleisurheilulajien elämykselliseen oppimiseen.

Yleisurheilussa välineet on mitoitettava suorittajan iän ja koon mukaan. Erityisesti tämä on huomioitava heitto- ja hyppylajeissa. Standardivälineet ovat harvoin parhaita opetusvälineitä. Välineiden puute ei myöskään ole ongelma, koska opettaja voi mielikuvitustaan käyttäen ideoida tehokkaita välineitä, jotka eivät edes maksa paljon (esim. sanomalehdestä rullattu harjoituskeihäs). Sopivat välineet ovat osa turvallisuutta, johon kuuluu myös turvallisista oppilasryhmittelyistä ja suorituspaikoista huolehtiminen. Erityisesti turvallisuustekijät korostuvat heittolajeissa.

Lisätietoja: Yleisurheilu.fi + alueen yleisurheiluseurat

Yleisurheilu

A

LAJITAIDOT
• juokseminen
– perusjuoksu
• hyppääminen
– pituushyppy
• heittäminen
– vauhditon heitto

HUOMAA!
• monipuolisten taitoedellytysten luominen

B

LAJITAIDOT
• juokseminen
– pikajuoksutekniikka
– kestävyysjuoksutekniikka
• heittäminen
– vauhdillinen heitto
– vauhditon kuulantyöntö

HUOMAA!
• turvallisuuteen liittyvät säännöt
• liikkuvuuden ja notkeuden kehittäminen

C

LAJITAIDOT
• juokseminen
– viestijuoksu
– telinelähtö
• hyppääminen
– korkeushyppy
• heittäminen
– vauhdillinen kuulantyöntö

HUOMAA!
• kestävyysominaisuuksien kehittäminen
• tulosten mittaaminen

Luistelu ja jääpelit

Luistelu ja jääpelit 

Linkki pdf-materiaaliin

LUISTELU JA JÄÄPELIT

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Huolla luistimesi: Tarkista, että kaikki ruuvit ovat kiinni, nauhat ovat ehjät ja terät ovat kunnossa Vie tarvittaessa luistimesi teroitettavaksi. Muistathan myös, että luistinten terät on syytä suojata kuljetuksen aikana ja silloin, jos joudut siirtymään luistimilla jäälle esim. hiekoitetun pihan läpi.
  2. Käy luistelemassa (esim. yleisöluisteluvuorolla), ellet ole tänä vuonna vielä luistellut.
  3. Tutustu perusluistelun nousujohteiseen opetukseen. Kirjasta Anna-Maija Kivimäki (1981), Taitoluistelu, sivut 49-78.
LUISTELU JA JÄÄPELIT

Tehtävät jakson aikana

1. Suunnittele ja valmistaudu ohjaamaan omalle ryhmällesi

a) leikki tai kisa, joka sisältää turvallisen kaatumisen ja luistimille nousun
b) leikki tai kisa, jossa tarvitaan takaperin luistelua
c) peli, jossa harjoitellaan jotakin pelitaktista asiaa (määrittele itse, mikä on tuo harjoiteltava pelitaktinen asia).

2. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista ja muista lähteistä ideoita vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi, miten luistelusta voi tehdä miellyttävää kaikille, myös erityistä tukea tarvitseville, lapsille. Mikä auttaa välineitten hallinnassa, tasapainon ylläpitämisessä tai ryhmän mukana pysymisessä? Millaiset luistelukokemukset voisivat kenties lisätä erityistukea tarvitsevan lapsen innostusta, millaiset tekijät mahdollisesti laskea sitä.

LUISTELU JA JÄÄPELITTehtävät jakson jälkeen

  1. Pohdi syitä, miksi jotkut oppilaat kokevat pelitilanteet jäällä vastenmielisinä. Miten toimisit opettajana? Yritätkö poistaa syyt jotenkin – miten? Vai voiko oppilas valita pelin sijaan joitain muita luistelun sisältöjä?
  2. Pohdi syitä, miksi jotkut oppilaat haluaisivat ainoastaan pelata luistelutunneilla (ei perus- eikä taitoluistelua – vain peliä). Miten opettajana motivoisit oppilaita ko. tilanteissa?
  3. Suunnittele kolme erilaista taitorataa luisteluun/jääpeleihin:
    a) Alkuopetusluokille soveltuva rata, joka pohjautuu mielikuviin/ kehystarinaan.
    b) Kuudennen luokan oppilaille perus-/taitoluistelujakson kertaustunnille sopiva rata.
    c) Rata, missä harjaannutetaan keskeisiä jääpelien perustaitoja.
    Piirrä näistä kaikista kuvio, miten rata etenee; selvitä radan vaiheet ja tarvittavat välineet sekä pohdi, millaisia ohjetauluja ehkä ravitset radalle.
  4. Käy seuraamassa vähintään yksi 1-6 luokkalaisten lasten luistelu-/jääpelitunti. Kirjaa muistiin asioita, joihin kiinnitit huomiotasi tunnin aikana (esim. taidoista, tasoeroista, ohjaamisesta, turvallisuudesta jne).
  5. Tunnille tulee oppilaita, joilla ei ole luistimia. Mitä teet?
  6. Muista, että olet opettajana vastuussa oppilaiden turvallisuudesta oppituntien aikana. Miten opettajana otat huomioon seuraavat keskeiset turvallisuustekijät koulun luistelutunneilla (Perusluistelu, taitoluistelu ja jääpelit)?
    a) Välineet ja varusteet
    b) Jään kunto ja säätilan vaihtelut
    c) Luistelutaidon tasoerot
    d) Opetuksen organisointi
  7. Suunnittelet alakoulun 5-6 luokkien jääliikuntapäivää. Ryhmässäsi on oppilas,
    jolla on vaikea CP-vamma (ei pysty luistelemaan) ja oppilas, jolla on näkövamma.
    a) Millaisia erityisvälineitä tarvitaan, jotta kaikki lapset voisivat osallistua liikuntapäivään?
    b) Missä on kouluasi lähimpänä oleva välinevuokraamo, josta niitä saa?
    c) Mistä saisit asiantuntevaa apua liikuntapäivän suunnitteluun ja toteuttamiseen?
    d) Millaisia turvallisuusseikkoja pitäisi huomioida liikuntapäivää suunniteltaessa?Keskustele suunnitelmistasi opiskelutovereittesi kanssa.

Oppilaiden tulee hallita luistelun perusvalmiudet ennen kuin jääpelikoulutus voidaan aloittaa. Toisaalta erilaisten viitepelien pelaaminen on erittäin motivoiva tapa myös perusluistelutaidon opetteluun. Luisteluharjoittelussa tuleekin hyödyntää monipuolisesti erilaisia leikkejä ja pelejä. Harjoitteet valitaan siten, että mahdollisimman moni on koko ajan liikkeessä. Liukuminen ja tasapaino yhdellä luistimella on tärkein opittava taito perusopetuksen luokkien 1 – 6 koululiikunnassa.

Alkuopetusluokkien luisteluopetus on opettajalle haasteellista. Suuri osa oppitunnin ajasta menee luistimien nauhojen solmimiseen. Vanhempia oppilaita (kummioppilaita) kannattaa käyttää sekä solmimis- että opettamisapuna. Luistelutunti tulee jaksottaa lyhyisiin jaksoihin, sillä luistimet painavat helposti jalkoja ja jalat väsyvät. On tärkeää, että luistelukerroista jää päällimmäiseksi mieleen myönteisiä asioita.

Heti, kun perustaidot (eteenpäin luistelu ja pysähtyminen) hallitaan, voidaan aloittaa monipuolinen jääliikuntakoulutus. Kaikki ilman luistimia leikittävät leikit ja pelit soveltuvat erinomaisesti jäällekin. Hipat, seuraa johtajaa -leikit ja erilaiset viestit vievät huomaamatta luistelutaitoa eteenpäin. Pelikoulutus on hyvä aloittaa koppipallolla tai muulla pelillä, jossa väline on tuttu, mutta ympäristö outo (jää ja luistimet).

Varsinainen jääpelikoulutus aloitetaan tutustumalla mailaan. Kuljettamalla saadaan suuri määrä kosketuksia palloon, jolloin välineen hallinta kehittyy. Syöttämisen ja syötön vastaanoton harjoittelu on erilaista jäällä kuin salissa. Pelikoulutuksessa kannattaa hyödyntää erilaisia viitepelejä sekä siirtovaikutusta muiden lajien pelimuodoista (esim. 1-korin koulukoris). Pelissä kuljettamista tulee rajoittaa. Näin oppilaat pakotetaan syöttelemään ja heikommatkin oppilaat pääsevät osallistumaan peliin. Maalintekoakin voi rajoittaa; maaleja voi tehdä vain suoraan syötöstä tai sama pelaaja saa tehdä vain yhden maalin.

Pelikoulutuksessakin pääpainon tulee olla luistelutaidon kehittämisessä. Jokaiseen luistelukertaan kuuluu perusluistelua sekä harjoitteita mailan käsittelyssä. Turvallisuuteen tulee kiinnittää erityishuomiota. Kypärän käyttäminen niin opettajalla kuin oppilaillakin on pakollista. Lisäksi säännöt ja välineet tulee sovittaa koululiikuntaan sopiviksi.

Lisätietoja:  www.luisteluliitto.fi, www.finhockey.fi ja www.kaukalopalloliitto.fi + alueen seurat

Luistelu ja jääpelit

A

TEKNISET TAIDOT
• perusluistelu
– liu’ut, eteenpäin- ja taaksepäin luistelu sekä aurajarrutus
• mailankäsittely
– syöttäminen, haltuunotto ja kuljettaminen

PELITAIDOT
• pallollinen pelaaja
• palloton pelaaja

SÄÄNNÖT
• turvallisuuteen liittyvät säännöt
• toiminnallisuuteen liittyvät säännöt
 

B

TEKNISET TAIDOT
• perusluistelu
– kaariliu’ut, sivujarrutus sekä kehäkierto eteenpäin
• mailankäsittely
– syöttäminen ja haltuunotto liikkeessä

PELITAIDOT
• vapaan paikan idean syventäminen
• ylivoimapelin idea

SÄÄNNÖT
• turvallisuuteen liittyvät säännöt
• toiminnallisuuteen liittyvät säännöt

C

TEKNISET TAIDOT
• perusluistelu
– kehäkierto taaksepäin, alkeispyörintä, 3-käännös sekä valssihyppy
• mailankäsittely
– kuljettamiseen liittyvä harhauttaminen, vetoja, lyöntilaukaus

PELITAIDOT
• puolustuspeli-idea, pelipaikat
• hyökkäyspeli-idea, pelipaikat

SÄÄNNÖT
• pelin tekniset säännöt
• turvallisuuteen liittyvät säännöt

Viimeksi päivitetty: 8.12.2025