Sportfolio – Luontoliikunta

Kysymys ihmisen ja luonnon suhteiden pohtimisesta on kouluopiskelussa olennainen. Tätä puoltavat kaupungistuminen ja sen myötä muuttuneiden tapojen ja tottumusten aikaansaamat muutokset kansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Vieraantuminen luonnosta on yhä useamman kohdalla tosiasia.

Koululiikunta voi osaltaan tarjota lukuisia toiminnallisia luonnossa liikkumisen muotoja. Näihin kuuluvat mm. suunnistus, retkeily, pyöräily, melonta, hiihto ja laskettelu. Osa on toteutettavissa liikuntatuntien puitteissa, osa valinnaisina opintoina tai vaikka leirikoulujen ja teemapäivien puitteissa. Osa luontoliikunnan sisällöistä on mielekästä integroida esimerkiksi ympäristö- ja luonnontietoon.

Piirros suunnistajasta

Luontoliikunta voi merkitä lapsen kokemusmaailmassa puhtaasti liikunnallisten tavoitteiden ohella myös aineksia emotionaalisten, eettisten, sosiaalisten sekä esteettisten tavoitteiden kehittymiselle. Emotionaalisesti luonto voi virittää sellaisenaan eri tunnetiloihin; joko tekemisen synnyttämien elämysten ja seikkailun tai luonnon värien, valojen, äänien ja tuoksujen kautta. Eettisyys luontoliikunnassa liittyy erityisesti ympäristökasvatukseen. Sosiaaliset tavoitteet toteutuvat ryhmäytymisenä sekä vastuunottona yhteisistä asioista. Esteettiset tavoitteet voivat liittyä luonnon kauneusarvojen havainnoimiseen ja kokemiseen.

Lapsuuden luontoliikuntakokemukset voidaan nähdä virikkeinä aikuisiän luonnossa tapahtuville kuntoilutottumuksille, hyötyliikunnalle (mm. marjastus ja sienestys) ja joillekin jopa kilpailemiselle. Liikunnan opintoihin käytettävän ajan rajallisuudesta johtuen on perusteltua valita ydinoppiainekseksi suunnistuksen ja hiihdon perustaitoja. Retkeilyn (vaellus ja melonta) sekä laskettelun (myös lautailu ja telemark) sisällöt ovat osin mahdottomia toteuttaa normaalien liikuntatuntien puitteissa. Eräillä kouluilla (mm. Lapin yliopiston harjoittelukoulu) on erillinen luontoliikunnan opetussuunnitelmansa tätä varten.

Paikalliset ja koulukohtaiset olosuhdetekijät voivat joko edistää tai rajoittaa luontoliikunnan monipuolista toteutusta, mutta eivät estää sitä. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa saakin esiintyä painotuseroja sisältöjen ja toteutusmuotojen suhteen. Sitä, miten luontoa voidaan käyttää liikuntapaikkana, ohjaillaan laeilla ja asetuksilla maan ja vesien käytöstä. Perusasiat sisältyvät jokamiehenoikeuksiin ja velvollisuuksiin.

On turhaa mennä merta edemmäs kalaan! Koulujen lähimetsät ja puistot tarjoavat usein riittävän pohjan elämykselliselle oppimiselle. Piha-alueet ovat kiellettyjä alueita ja ottamalla muutoinkin huomioon muut luonnossa liikkujat sekä luonto, riittää luontoelämyksiä tulevienkin sukupolvien jaettavaksi.

Suunnistus

Suunnistus

Linkki pdf-materiaaliin 

SUUNNISTUS

Tehtävät ennen jaksoa

  1. Selvitä itsellesi
    a) suunnistuskartan eri värit ja mitä niillä kuvataan, sekä
    suunnistuskartan merkit
    c) mittakaavan käsite
  2. Kertaa kompassin osat ja kompassin käyttö kartan suuntaamisessa
  3. Ota selvää reitinvalinnasta ja muista suunnistamisen perusteista esim. Suomen Suunnistusliiton sivuilta
SUUNNISTUS

Tehtävät jakson aikana

  1. Keksi tai etsi jonkin sellainen maastoleikki, jonka avulla tutustumista maastoon voidaan harjoitella rajatulla alueella.
  2. Valmistaudu opettamaan omalle ryhmällesi tekemäsi ennakkotehtävän pohjalta suunnistuskartan eri värit ja konkretisoimaan mittakaava -käsite
  3. Valmistaudu ohjaamaan omalle ryhmällesi tekemäsi ennakkotehtävän pohjalta ydinkohdat kartan suuntaamisesta ilman kompassia ja kompassin avulla.
  4. Käy seuraamassa lasten suunnistustunteja (3 h) ja raportoi havainnoistasi. Voit seurata tunteja haluamassasi koulussa, millä paikkakunnalla tahansa. Seuraa mieluiten eri ikätasoja (esim. 1. 3. ja 6 luokkaa). Mitkä ovat lasten taidot, mitä ongelmia oppimisessa tai opettamisessa havaitsit, mitä ratkaisukeinoja itse kokeilisit em. ongelmiin, jne?
  5. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista tai muista lähteistä vaihtoehtoisia opetuksellisia ratkaisuvaihtoehtoja suunnistustuntien toteuttamisesta ryhmälle, jossa on mukana lapsia, joilla on vaikeuksia liikkumisessa tai ympäristön hahmottamisessa. Millaiseen maastoon ryhmän voi viedä? Miten autat maaston ja kartan hahmottamisessa?

SUUNNISTUS

Tehtävät jakson jälkeen

1. Suunnittele suunnistustunnin kulku sateen sattuessa.

2. Mistä harjoitusmuodosta on kyse? Miksi kyseinen harjoitusmuoto soveltuu hyvin koululiikuntaan?

viuhka

3. Piirrä kotisi tai opiskelija-asuntosi pihakartta Wordillä, PowerPointilla tai käsin paperille.

4. Perehdy omien harjoitusten jälkeen vielä itsenäisesti rastinmääritteisiin

5. Käy vähintään yhden kerran itsenäisesti iltarasteilla jossakin päin Suomea. (esim. tukireitti tai C-rata). Piirrä karttaasi tekemäsi reitinvalinnat ja liitä kartta oppimis-/työkirjaasi.

6. Ota selvää erilaisista suunnistusmuodoista ja pohdi mitä erityisesti niiden avulla opitaan. Tutustu ainakin seuraaviin: reitti-, viiva-, reittiviiva, rastireitti-, tukireitti- ja viuhkasuunnistus.

7. Nimeä konkreettisia turvallisuustekijöitä, joita sinun tulee liikuntaa opettavana opettajana ottaa huomioon valmistautuessasi opettamaan suunnistusta lapsille.

8. Suunnittele retki alkuopetusluokalle. Määrittele konkreettisesti retken tavoitteet, retkikohde kohde ja retken kesto sekä mitä seikkoja sinun on opettajana otettava huomioon ennen retkeä, retken aikana ja retken jälkeen.

9. Tutustu Trail-O suunnistukseen, esim. Tarkkuussuunnistus – TrailO

10. Suunnittele lähiympäristöösi Trail-O rata alakouluryhmälle, jossa on pyörätuolia käyttävä lapsi. Sopisiko Trail-O kaikille alakoululaisille? Perustele!

Liikunnan lajeista suunnistus tarjoaa erityisen hyvät mahdollisuudet tiedollisten valmiuksien kehittämiseen loogisen päättelyn ja ongelmanratkaisutaitojen muodossa. Näiden ohella keskittymiskyky, ennakkosuunnittelu sekä tarkan havainnoinnin taidot ovat lajiin olennaisesti liittyviä piirteitä. Kunto-ominaisuuksista suunnistuksella on luontevat edellytykset kestävyyden harjoittamiseen.

Opetuksessa käytettävät suunnistuskartat voidaan jaotella soveltaviin (pulpetti- luokkahuone- ja salikarttoihin), piha- ja opetuskarttoihin. Näiden mittakaava vaihtelee välillä 1:1 – 1:10 000. Kartat voivat olla joko mustavalkoisia tai monivärikarttoja. Karttamerkit voivat vaihdella itse keksityistä kansainvälisesti sovittuihin karttamerkkeihin.

Suunnistuksen keskeiset oppisisällöt liittyvät karttakäsitteeseen. Kartan periaatteen, karttamerkkien ja -värien ymmärtäminen sekä kartan suuntaaminen ovat tärkeimmät perusopetuksen luokilla 1-6 opittavat taidot. Toisena tärkeänä oppisisältönä voidaan pitää oman olinpaikan määrittämistä. Taitoja voidaan harjoittaa toiminnallisesti niin sisällä kuin ulkonakin. Erilaiset leikit, arvoitukset ja viitetarinat sisällytettynä tavanomaisimpiin suunnistusharjoituksiin, kuten karttaretket ja viuhkasuunnistus, ovat motivoivia ja hauskoja keinoja perustaitojen oppimiseen sekä kertaamiseen. Suunnistusharjoituksia voidaan tehdä myös juontosuunnistuksen periaatteiden mukaisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä lasten kilpasuunnistuksessa käytettävät rasti- ja tukireittisuunnistus.

Suunnistuksen opetuksessa on keskeistä perusasioiden jatkuva kertaaminen. Näihin kuuluvat kilpasuunnistuksessakin kartan suuntaaminen ja oman olinpaikan määrittely. Opittavien asioiden laajentamisessa edetään tarpeellisuuden periaatteella. Tämä tarkoittaa, että tietoainesta kasvatetaan, kun aikaisempi tieto ei enää riitä tehtävästä suoriutumiseen (esim. vaeltaminen peruskartalla -> suunnan ottaminen ja suunnassa kulku). Tämä merkitsee samalla luontevaa oppimiseen liittyvää vaikeutuvuutta. Perusopetuksen luokilla 1-6 pihakartta sekä lähialueen opetuskartta riittävät usein monipuolisesti käytettynä suunnistuksen mielekkääseen oppimiseen.

Lasten rata ei ole koskaan liian helppo. Rastit tulee sijoittaa selkeisiin rastipisteisiin ja rastilippujen tulee olla helposti nähtävissä. Sopimalla paluun takarajat, pysäyttävät maastonkohdat sekä parityöskentely yhteistoiminnallisessa oppimisessa voidaan lisätä turvallisuutta. Viuhkasuunnistus on suunnistuksen opetuksen paras muoto. Lapset ovat säännöllisesti opettajan valvonnan alla ja heidän rastille lähtönsä voidaan varmistaa henkilökohtaisesti. Maasto tulee puhdistaa rasteista ja muista merkinnöistä jaksojen jälkeen.

Lisätietoja: suunnistusliitto.fi + alueen suunnistusseurat

Suunnistus

A

TEKNISET TAIDOT
• karttakuvan hahmottuminen
– luokkakartta -> pihakartta
• karttamekit (sisällä -> pihakartalla)

LAJITAIDOT
• maastoon tottuminen
• kartan suuntaaminen
• oman olinpaikan määrittäminen

SÄÄNNÖT
• rastien sijoittaminen
• liikkuminen ryhmässä

B

TEKNISET TAIDOT
• karttakuvan hahmottuminen
– pihakartta -> opetuskartta
• karttamerkit (opetuskartta)
• mittakaava
– kuljetun matkan arvioiminen

LAJITAIDOT
• yksinkertaisten reitinvalintojen tekeminen
• rastireittisuunnistus

SÄÄNNÖT
• tutussa maastossa helppoja suunnistustehtäviä
• yksin -> ketä maastoon lähti?

C

TEKNISET TAIDOT
• kompassi suunnistajan apuvälineenä
• korkeuskäyrien ymmärtäminen

LAJITAIDOT
• tarkkuussuunnistus johdattelevalta uralta rastille
• reitinvalinnat (varmin, lyhin, nopein)
• tukireittisuunnistus

SÄÄNNÖT
• radat rajattava selvin maamerkein
• jokamiehenoikeudet

Hiihto

Hiihto

Linkki pdf-materiaaliin

HIIHTO

Tehtävät ennen jaksoa:

1. Selvitä ennen omia hiihtotunteja ydintiedot suksien voitelusta,
samoin hiihtovälineiden hankinnasta / mitoituksista,
sekä hiihtoon liittyvästä pukeutumisesta, esim.
http://www.suomenlatu.fi/ ja kokoa lisäksi netistä mielestäsi hyviä linkkejä eri hiihdon opetuksesta.

 

HIIHTO

Tehtävät jakson aikana

1. Valmistaudu opettamaan (tekemäsi ennakkotehtävien pohjalta) omalle ryhmällesi:

a) ydinasiat suksien ja sauvojen oikea mitoituksesta (perinteinen/vapaa
hiihtotapa)
b) ydinasiat suksien voitelusta perinteistä/vapaata hiihtotapaa varten

2. Ole valmis toteuttamaan jokin lasten hiihtotunnille soveltuva tuttu leikki joko alkuverryttelynä tai tunnin päättämistehtävänä.

3. Havainnoi ja taltioi luennoilta, harjoituksista ja muista lähteistä ideoita vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi, miten hiihdosta voi tehdä miellyttävää kaikille, myös erityistä tukea tarvitseville, lapsille. Mikä voisi auttaa välineitten hallinnassa, tasapainon ylläpitämisessä tai ryhmän mukana pysymisessä? Millaiset hiihtokokemukset voisivat lisätä erityistukea tarvitsevan lapsen innostusta, millaiset tekijät mahdollisesti laskea sitä?

HIIHTO

Tehtävät jakson jälkeen:

  1. Käy hiihtämässä omien hiihtotuntien jälkeen (1->n x) teemalla ’tunti luonnossa’. Käytä sitä hiihtotapaa, joka tuntuu sinusta miellyttävämmältä ja
    1. voitele /huolla suksesi ko. hiihtotapaa varten ja varaa yllesi sään mukainen vaatetus
    2. kertaa omilla tunneilla opeteltuja hiihdon perusasioita
    3. pyri tekemään hiihtämisestäsi kiireetön kokemus
    4. nauti ympärilläsi olevasta luonnosta kaikilla mahdollisilla aisteillasi
    5. hemmottele itseäsi hiihtolenkin jälkeen saunalla
    6. kirjaa tämän jälkeen hiihdosta syntyneitä tuntemuksiasi
  2. Tutustu hiihtomaan ideaan ja pohdi sen merkitystä lasten hiihdon aktivoijana ks. esim.  Flemmen (1992) Leikiten suksilla (kirja). Suunnittele näiden pohjalta pelkistetty hiihtomaa sille ala-asteelle, jossa itse kävit koulua.
  3. Vertaile perinteisen ja vapaan hiihtotavan tekniikoiden ydinkohtia; mitä samaa, mitä erilaista?
  4. Tutustu soveltavan talviliikunnan välineisiin ja opetuspalveluihin
  5. Suunnittelet alakoulun 5-6 luokkien hiihtoretkipäivää. Ryhmässäsi on oppilas, jolla on vaikea CP-vamma (ei pysty hiihtämään suksilla) ja oppilas, jolla on näkövamma.

a) Millaisia erityisvälineitä tarvitaan, jotta kaikki lapset voisivat osallistua retkelle?
b) Missä on kouluasi lähimpänä oleva välinevuokraamo, josta niitä saa?
c) Mistä saisit asiantuntevaa apua retken suunnitteluun ja toteuttamiseen?
d) Millaisia turvallisuusseikkoja pitäisi huomioida reittiä valittaessa?

Keskustele suunnitelmistasi opiskelutovereittesi kanssa.

Hiihto kehittää liikehallintatekijöistä erityisesti tasapaino-, rytmi- ja yhdistelykykyä sekä kunto-ominaisuuksista varsinkin kestävyyttä. Koska koululiikunnan tuntimäärät ovat rajalliset, kestävyyden kehittämistä ei tule painottaa, vaan opetuksen pääpaino tulee olla hiihtovalmiuksien parantamisessa. Liikunnallisten haasteiden rinnalla hiihdon opetustilanteet voivat tarjota toteutustavasta riippuen aineksia joko yhdessä- tai yksinolon kokemuksille. Maasto- ja sääoloista riippuen laji voi sisältää erilaisia tunne-elämää ja esteettisiä elämyksiä rikastuttavia kokemuksia.

Hiihdon oppisisällöt voidaan jaotella maasto- ja alppihiihtoon. Ensiksi mainittu tarkoittaa lähinnä perinteisen ja vapaan hiihtotavan eri tekniikoita. Jälkimmäiseen sisältyvät laskettelu ja lumilautailu. Telemark tarjoaa mahdollisuuden yhdistää maastohiihto ja laskettelu. Alppihiihdon sisällöt on perusteltua toteuttaa teemapäivinä tai leirikoulujen yhteydessä.

Maastohiihdon opetuksessa välineiden valinta- ja huoltotietous ovat merkityksellisiä. Suksien valinnassa on erityisesti niiden jäykkyys keskeinen tekijä. Sauvoissa tärkeää on oikea pituus. Perinteinen hiihtotapa edellyttää perustietoa sekä pito- että luistovoitelusta, vapaassa hiihtotavassa tarvitaan vain luistovoitelu. Voitelussa kannattaa hyödyntää alueen hiihtoseuroissa olevaa tietotaitoa.

Molempien hiihtotapojen tekniikoiden opetuksesta tulee huolehtia. Välinehuollon kannalta on perusteltua opettaa eri tekniikoita vuorovuosittain. Tätä tukee myös koululiikuntaliiton hiihdon kilpailutoiminta.

Maastohiihdon opetuspaikkoina voivat olla latuhalsterit, hiihtomaat sekä eri maastotyyppeihin rakennetut ladut ja hiihtourat. Voitelu- ja välinetietouden perusteet voidaan opettaa osin myös luokkahuoneessa. Ohjaaminen sään mukaiseen pukeutumiseen on osa hiihdonopetusta.

Perusopetuksen luokkien 1 – 6 maastohiihdon opetus rakentuu kertautuvuuden periaatteella toimivien tekniikkaharjoitusten, soveltavien maastoharjoitusten sekä erityisesti seikkailun ja elämyksellisyyden turvaavien leikkien ja kisojen aineksille. Hiihtoretket voivat olla osa hiihdonopetusta. Rauhallinen retki makkaranpaistoineen talvisessa metsässä on monelle uusi ja ikimuistoinen kokemus.

Koska suksien kuljetukseen ja varastointiin sekä lumitilanteeseen liittyvät kysymykset voivat olla osalla kouluista ongelmana, on hiihdonopetus perusteltua toteuttaa keskitettyinä opetusjaksoina. Opittujen taitojen tehostajina ja täydentäjinä voivat toimia omaehtoisuuden periaatteelle suunnitellut hiihtokortit ja määrälliset tavoitehiihdot.

Lisätietoja: www.hiihtoliitto.fi + alueen hiihtoseurat

A

LAJITAIDOT
• perinteinen hiihtotapa
– vuorohiihto
• vapaa hiihtotapa
– sauvoitta luistelu
– perusluistelu
• sivuttaisnousu
• korkea laskuasento
• kaatuminen ja vauhdin hillintä

HUOMAA!
• hiihtomaa
• hiihtoretket

B

LAJITAIDOT
• perinteinen hiihtotapa
– tasatyöntö
– yksipotkuinen tasatyöntö
– vuorohiihto ylämäkeen
– haarakäynti
• vapaa hiihtotapa
– 2-potkuinen luistelu
– vuoroluistelu
• aurakäännös

HUOMAA!
• sauvojen ja suksien pituus
• voitelu

C

LAJITAIDOT
• vapaa hiihtotapa
– 1-potkuinen luistelu
• matala laskuasento
• peruskäännös
• askelkäännös

HUOMAA!
• vaatetus

Viimeksi päivitetty: 9.12.2025